Omakotitalon osto

Haaveiletko omakotitalosta? Lue vinkkimme erityisesti vanhan omakotitalon hankkimiseen.

Teetä kuntotarkastus ja tee remontti huolellisesti

Vanhaa taloa ostaessa kannattaa aina teettää puolueeton kuntotarkastus. Rakennusalan asiantuntija tietää, mitkä kohdat eri talotyypeissä on katsastettava perusteellisesti, ja yleensä on tarpeen avata jopa rakenteita. Jos kuntotarkastuksessa ilmenee, että rakenteet ovat kunnossa, mahdollinen remontti voi olla suhteellisen helppo ja edullinen, erityisesti, jos korjataan vanhaa säästäen.

Jos on tarpeen tehdä rakenteisiin saakka ulottuva remontti, kannattaa tehdä saneeraussuunnitelma. Vähänkin isompiin remontteihin on tärkeää ottaa mukaan ammattitaitoinen valvoja, joka huolehtii siitä, että remonttifirma noudattaa hyvää rakennustapaa.

Jos harkitset remontin tekemistä itse, tutustu mitä kannattaa tehdä lopulta itse ja mitkä työt on syytä jättää ammattilaiselle.

Kunnon koti -talotarkastus säilyttää asuntosi arvon

Kunnon kodin talotarkastuksen avulla asut omakotitalossasi turvallisesti ja huolettomasti. Ifin Laaja- ja LaajaPlus -omakotitaloasiakkaana saat neljän vuoden välein tehtävän maksuttoman Kunnon koti -talotarkastuksen

Kunnon koti -talotarkastusta ei voi verrata talon myynnissä käytettäviin kuntotarkastuksiin. Tässä talotarkastuksessa ei tehdä rakenteita rikkovia tutkimuksia, eikä kosteusmittauksia, vaan siinä asiantuntija käy läpi talosi ulko- ja sisäpinnat sekä turvallisuuden ja tekniikan. Saat Kunnon koti -talotarkastuksesta raportin ja vinkkejä talosi kunnossapitoon. 

Myyjän ja ostajan vastuu omakotitalon ostossa

Myyjä on vastuussa omakotitalon asunnon virheistä viiden vuoden ajan. Siksi usein ajatellaan, että laki turvaa asuntokaupassa paremmin ostajan kuin myyjän oikeudet. Tämä käsitys pitää paikkansa vain osin.

Ostajalla on vastuu ilmoittaa virheistä. Kiinteistökauppaa säätelee laki nimeltä maakaari. Sen toisen luvun 25 § määrää näin: ”Jollei ostaja ilmoita laatuvirheestä taikka [edellisissä pykälissä mainituista] sopimusrikkomuksesta myyjälle viiden vuoden kuluessa siitä, kun kiinteistön hallinta on luovutettu, hän menettää oikeutensa vedota siihen.”

Yhtä tärkeä on saman pykälän ensimmäinen kappale: ”Ostaja ei saa vedota virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä ja siihen perustuvista vaatimuksistaan myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai kun hänen olisi pitänyt se havaita.”

Vanhan omakotitalon osto ja kotivakuutus 

Usein kysytään, voiko myyjä ottaa vakuutuksen ostajan yllättäviä reklamaatioita varten. Kiinteistöjen piilevät virheet ovat lähes aina syntyneet monien vuosien kuluessa tai jo rakentamisvaiheessa. Jotta vakuutuksesta voitaisiin korvata, vahingon on oltava äkillinen ja syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana.

Ifin kotivakuutukseen sisältyy aina oikeusturvavakuutus, joka korvaa asianajajan palkkioita ja oikeudenkäyntikuluja, jos myyjän ja ostajan välinen riita etenee oikeuteen asti. 

Jos sinulla ei ole omakotitalokotivakuutusta, voit hankkia sen kätevästi verkkokaupasta

Kotivakuutus ajan tasalle omakotitaloon muuttaessa

1. Ota kotivakuutus jo rakennusvaiheessa
Jos rakennat talon, hanki kotivakuutus heti, kun rakentaminen alkaa. Vakuutus korvaa esimerkiksi rakennusmateriaaleille tapahtuvat varkaudet ja vahingot.

2. Vakuuta tyhjä asunto ja väliaikaiskämppä
Myös tyhjillään oleva asunto kannattaa vakuuttaa vahinkojen varalle. Tärkeintä on, että oikeusturvavakuutus ei katkea koko aikana. Oikeusturvavakuutus korvaa esimerkiksi asuntokaupassa tulevia riita-asioita ostajan ja myyjän välillä. Muista myös vakuuttaa mahdollinen väliaikaisasunto.

3. Vakuuta rakennus ja irtaimisto
Omakotitalossa rakennuksen ylläpito on kokonaisuudessaan omakotiasujan vastuulla, ja vakuutettavaa on huomattavasti enemmän kuin kerrostalossa. Kalleimpana kohteena on itse rakennus. Ifin omakotitalovakuutus kattaa rakennuksen lisäksi piha-alueen ja siellä olevat rakenteet, esimerkiksi leikkimökin, terassit, lipputangon, kiveykset, istutukset, aidat ja paljun.  

4. Vakuuta myös ulkorakennukset
Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jos sinulla on jokin tai joitakin edellä mainituista ulkorakennuksista, esimerkiksi leikkimökki tai terassi, 5 000 euron korvausmäärä on riittävä, eikä sinun tarvitse vakuuttaa niitä erikseen.

Leikkimökkiä suuremmat ulkorakennukset tulee vakuuttaa erikseen. Ifin verkkokaupasta voit ostaa vakuutuksen myös näille. 

Tiesitkö tämän?

  • 1940- ja 1950-luvuilla pientalojen kellarit olivat yleensä kylmää varastotilaa. Sittemmin ne on otettu asumiskäyttöön, ja useimmiten niihin on rakennettu pesutilat. Lisääntynyt veden käyttö on saattanut aiheuttaa kosteusvaurioita, jos saneerauksen yhteydessä ei ole huolehdittu riittävästä ilmanvaihdosta.
  • Monen 1960-luvun talon perustukset tehtiin nykytiedon valossa rakennusteknisesti väärin. Matala valesokkeli toi lattian pohjarakenteet ja seinien puurakenteet hyvin lähelle maanpinnan tasoa, ja vain betonilaatan päälle sivelty bitumikerros oli estämässä kosteuden nousua rakenteisiin.
  • Valesokkelipohjia tehtiin vielä 1970-luvulla ja jopa 1990-luvulle asti. Toinen 70-lukulainen perustustyyppi oli kaksoislaattaperustus, jossa kahden betonilaatan väliin asennettiin eristeet. Kosteus on usein päässyt nousemaan alemman laatan läpi eristeeseen.
  • 1980-luvulla yleisin perustus oli anturoiden päälle rakennettu sokkeli. Pohja on täytetty soralla, jonka päälle on laitettu styrox-eristeet. Tämä rakenne on yleensä pitänyt maaperän kosteuden kohtuullisesti kurissa. On syytä varmistaa, että kevytsoraharkoista muuratun kellarin seinän suojaksi on asennettu patolevyt.
  • 1990-luvulla rakennettujen talojen perustukset ovat yleensä hyvin tehtyjä. Poikkeuksia toki löytyy. Huolellisen salaojituksen merkitystä ei tuolloinkaan vielä ymmärretty. Vasta vuonna 1998 voimaan tulleet uudet kosteusmääräykset hoitivat asian kuntoon.

Vinkit tälle sivulle antoi Ifin omaisuusvakuutusten tuotepäällikkö Laura Utunen ja asiantuntijana toimi Omakotiliiton kehityspäällikkö Katja Keränen.

Sinulle saattaa olla hyötyä myös näistä sivuista