Muuttoja & suuria tunteita

Kimppakämpässä on opeteltava joustamaan ja jakamaan

Henrica Fagerlund perusti kommuunin, koska halusi seuraa itselleen ja lapselleen. Jesse Rautiaiselle muutto yhteisöön tarkoitti pelastusta syrjäytymiseltä. Heidän kimppakämpässään Vantaalla kymmenisen erilaista ihmistä ja kaksi kissaa jakavat kodin. Lue elämästä kimppakämpässä ja vinkit kimppakämpän vakuuttamiseen.

Kun muusikko Henrica Fagerlund, 36, erosi miehestään kesällä 2015, hän ei halunnut asua vain kahdestaan lapsensa kanssa, vaan ryhtyi etsimään kommuunia Vantaalta.

– En löytänyt heti sopivaa, joten perustin sellaisen itse. Asunnon tärkein kriteeri oli, että lapsen päiväkoti olisi lähellä, Henrica kertoo.

Henrica otti riskin. Hän vuokrasi ensin 300 neliön talon ja hankki vasta sitten asukkaat Facebookin Yhteisöasuminen – kommuunit koolle -ryhmän kautta. Henrica on talon vastuullinen päävuokralainen: hän kerää vuokrat asukkailta ja maksaa vuokraisännälle.

– Olen päävastuussa asukkaiden valitsemisesta. On aina helpompaa, jos asukasehdokas on jonkun tuttu, mutta olen tässäkin asiassa oppinut luottamaan intuitiooni. Se on osunut aina oikeaan, Henrica sanoo.

Ensimmäiset asukkaat muuttivat kommuuniin elokuussa 2015, syyskuussa kaikki seitsemän makuuhuonetta ja pihamökki oli vuokrattu. Kommuunissa asuu muutama opiskelija, pari muusikkoa, yrittäjä, sosiaalityöntekijä, trukkikuski ja baarimikko. Ikähaarukka on 7–52 vuotta. Vakiasukkaina on myös kaksi kissaa.

– Lapsille kommuuniasuminen on hieno mahdollisuus oppia sosiaalisuutta ja muiden huomioimista. Toivoisin, että tänne muuttaisi lisää lapsia tyttäreni leikkikavereiksi, Henrica sanoo.

Lapsille kommuuni on hieno mahdollisuus oppia sosiaalisuutta.

Kimppakämpässä on aina seuraa

Henricalla ei ollut kommuunin perustaessaan selkeitä kuvitelmia siitä, mitä yhteisöasuminen voisi olla.

– Olen ollut todella tyytyväinen. Olen niin sosiaalinen, että on ihanaa tulla kotiin, kun joku on paikalla. Ja esimerkiksi tänään tulin niin iloiseksi, kun Jesse istui aamulla keittiössä, Henrica kertoo.

Monialayrittäjä Jesse Rautiainen, 29, muutti taloon huhtikuussa 2016 mukanaan vain laatikollinen tavaraa ja sohva.

– Olin asunut kommuunissa jo opiskelijana, joten tiesin, mistä on kyse. Tavaroistani luovuin, koska halusin keventää elämäntyyliäni. Huomasin, että ihminen voi olla onnellinen ilman materiaakin, Jesse kertoo.

Kukin kimppakämppäläisistä kalustaa oman huoneensa. Olohuoneen ja keittiön sisustus muuttuu asukkaiden mukaan, koska sinne jokainen saa tuoda kalusteitaan. Nyt olohuone kaipaisi kirjahyllyjä, sillä juuri pois muuttanut asukas vei ne mukanaan.

Kommuunissa jokainen joutuu siivoamaan

Kommuunissa kaikilla on oma elämänrytminsä, säännöllistä yhteistoimintaa ei ole. Yleensä kokoontumiset ovat spontaaneja leffahetkiä tai soittosessioita. Yhteisasumiseen liittyvistä asioista keskustellaan kasvokkain tai Facebookin Messengerissä.

Talon siivous oli alun perin jaettu kiertäviin vuoroihin, mutta ne unohtuivat helposti. Nyt asukkaille on osoitettu vakituiset vastuualueensa: yksi hoitaa tietyn vessan, toinen vie kartongit kierrätykseen.

– Siivouksesta joutuu muistuttelemaan harvoin, mutta on sitäkin tapahtunut, Henrica toteaa.

Olen ollut syrjäytynyt, mutta nyt minun ei tarvitse enää olla yksin.

Yhteisöasuminen ei sovi kaikille

Vain kerran kommuunin historian aikana asukkaiden on täytynyt heittää yksi asukas ulos.

– Harmittavinta on, jos joku ei sopeudu tänne tai ei halua sopia talon sosiaaliseen dynamiikkaan. Se on kuormittavaa, mutta jos henkilö ei itse halua muuttua, ei häntä voi väkisin muuttaa, Jesse kertoo.

Henrica ja Jesse eivät aio muuttaa pois kommuunista, elleivät heidän elämäntilanteensa muutu totaalisesti. Usein kimppakämpästä lähdetään unelmien asunnon tai elämänkumppanin löydyttyä. Vantaan kommuunissa on ollut noin 40 asukasta.

Henrica on huomannut muuttuneensa ihmisenä parempaan suuntaan yhteisöasumisen aikana. Hän on saanut vahvistusta ajatukselle, että parisuhde ei ole ainoa tapa asua jonkun kanssa.

– Olen tullut joustavammaksi. Olen tajunnut, että kun asun ihmisten kanssa, joiden kanssa minulla ei ole parisuhdetta, en voikaan valittaa epäkohdista suoraan päin naamaa. Se on saanut minut myös miettimään, miksi parisuhteessa olisi sellainen oikeus, Henrica kertoo.

Jesselle kokemus on ollut vielä mullistavampi.

– Tämä on parasta, mitä minulle on tapahtunut. Olen ollut joskus syrjäytynyt ja yksinäinen, mutta nyt minun ei tarvitse enää olla yksin. Kun muutin tänne, alkoi varsinainen honeymoon. Sain monta hyvää ystävää, joiden avulla itsevarmuuteni lähti huimaan kasvuun. Näiden ihmisten kanssa koen voivani olla oma itseni, Jesse kertoo.

Henrican ja Jessen vinkit kimppa-asumiseen

  • Hyvä kommuuniasukas on joustava ja sosiaalinen. Hän osaa ottaa muut huomioon.
  • Asukkailla on hyvä olla samanlainen siisteyskäsitys.
  • Asuntoa voi etsiä esimerkiksi Facebookin yhteisöasumisryhmistä.

3 vinkkiä: kotivakuutus kimppakämppään

1. Omistajan velvollisuudet vaihtelevat asunnon tyypin mukaan

Jos kyse on kerros- tai rivitalosta, asunnon omistajan eli vuokranantajan kannattaa vakuuttaa vuokralle antamansa asunto. Näin asunnon omistaja voi varmistaa, että asunto on varmasti oikein vakuutettu.

Jos kyseessä on omakotitalo, rakennuksen omistajan (eli vuokraajan) pitää aina vakuuttaa talo. Vakuutusta hankkiessa omistaja ilmoittaa vakuutusyhtiölle, että talo on vuokrattuna. Jos talo vuokrataan kalustettuna tai osin kalustettuna, rakennuksen omistajan kannattaa vakuuttaa myös omistamansa irtaimisto.

2. Kerros- ja rivitalossa jokainen vuokralainen vakuuttaa tavaransa ja oman osuutensa neliömäärästä

Jos asut kimppakämpässä kerros- tai rivitalossa, vakuutat asunnon neliömäärästä oman huoneesi neliöt sekä asukkaiden määrällä jaetun osuuden yhteisten tilojen neliömäärästä. Tällöin vakuutat huoneiston kiinteän sisustuksen, jolloin vakuutus korvaa esimerkiksi lattiapinnoille, tapeteille ja esimerkiksi keittiön kaapistoille sattuneita vahinkoja. Sen lisäksi vakuutus kattaa omat tavarasi ja muun omaisuutesi.

Vaikka sinulle ei olisikaan kertynyt paljon omaisuutta, kotivakuutus on aina tarpeellinen sen sisältämien oikeusturvavakuutuksen ja vastuuvakuutuksen takia. Esimerkiksi vastuuvakuutuksesta on hyötyä, jos rikot vahingossa muiden tavaroita.

3. Omakotitalossa jokainen vuokralainen vakuuttaa tavaransa ja päättää vakuutuksen laajuuden

Jos asut kimppakämpässä omakotitalossa, vakuutusta ei voi tehdä pinta-alatietojen perusteella, kuten kerros- tai rivitalossa. Niinpä sinun pitää arvioida omaisuutesi arvo ja ottaa sen perusteella sopivan laajuinen vakuutus. Jos tarvitset apua omaisuutesi arvon arvioimisessa tai oikean vakuutuksen valitsemisessa, autamme sinua mielellämme!

Pulmia kimppakämpän vakuuttamisessa? Anna meidän auttaa

Jos kaipaat apua kimppakämpän vakuuttamisessa, soita asiakaspalveluumme tai jätä soittopyyntö, niin katsotaan vakuutuksesi yhdessä kuntoon.

Vakuuttamisvinkit antoi omaisuusvakuutusten tuotepäällikkö Henrik Rantanen Ifistä.

Sinulle saattaa olla hyötyä myös näistä sivuista

Kattava vakuutus kodille

Kotivakuutus tarpeittesi mukaan.

Tutustu ja osta netistä

Omakotitalon kotivakuutus

Suomen laajin vakuutus omakotitalollesi

Osta kätevästi netistä

Miksi kotivakuutus?

Lue, mitä arkea helpottavia palveluja saat Ifin asiakkaana. 

Lue lisää