Vakuutuksenottajan tulee liikennevakuutuslain mukaan olla joko ajoneuvon omistaja tai ajoneuvon haltija, jos ajoneuvolla sellainen on.
Haltijalla tarkoitetaan ajoneuvon pääasiallista käyttäjää, kun tämä on joku muu henkilö kuin ajoneuvon omistaja. Esimerkiksi työsuhdeauton todellinen käyttäjä tai autoa pääasiallisesti käyttävä perheen jäsen tulee merkitä ajoneuvorekisteriin haltijana, mikäli auto on tämän henkilön käytössä yli 30 päivän ajan.
Esimerkki 1: Perheeseen hankitaan auto, jota juuri ajokortin saanut poika käyttää satunnaisesti, tai poika alkaa satunnaisesti ajaa perheen autoa. Pääasiallisena käyttäjänä säilyy auton omistava äiti. Poikaa ei tarvitse merkitä auton haltijaksi, mutta hänet tulee huomioida autoa ajavana nuorena kuskina uutta vakuutusta hankittaessa tai päivittää nuori kuski nykyisen vakuutuksen tietoihin.
Esimerkki 2: Perheeseen hankitaan auto juuri ajokortin saaneen tyttären käyttöön tai isän käytössä ollut auto siirtyy tyttären käyttöön. Isä säilyy auton omistajana. Tytär tulee merkitä ajoneuvorekisteriin auton haltijaksi, ja myös vakuutus kannattaa ottaa hänen nimiinsä. Tällöin tytär alkaa jo nuorella iällä kartuttaa bonuksia itselleen, eivätkä hänelle mahdollisesti sattuneet vahingot toisaalta pääse laskemaan isän bonuksia.
Viimeistään siinä vaiheessa, kun lapsi muuttaa pois kotoa, vakuutus tulisi ottaa suoraan hänelle ajoneuvon haltijana tai uutena omistajana. Muille kuin ajoneuvon oikealle omistajalle tai haltijalle ajoneuvoa ei saa vakuuttaa. Jos vakuutusyhtiölle ilmoitetaan väärät tiedot omistajasta tai haltijasta, vakuutus voidaan myöhemmin peruuttaa ja vakuutuskorvaukset evätä.
Lue lisää auton rekisteröinnistä