Autovahinkotilastot

Kokosimme käyttöösi tilastomme autovahingoista usean vuoden ajalta. Katso, mitkä vahingot ovat todennäköisimpiä ja kuinka kalliiksi ne keskimäärin koituvat.

Samalla voit varmistaa, että autovakuutuksesi​ kattaa vahingot, joita et itse halua maksaa.

Vertaa autovakuutuksien hintoja

Kolme todennäköisintä autoilijalle sattuvaa vahinkoa ovat lasivahinko, tarve hinaukselle sekä törmäysvahinko, selviää Ifin tilastoista useamman vuoden ajalta. Yleisistä vahingoista lasivahinko ja hinaus ovat keskimääräisiltä kustannuksiltaan edullisemmasta päästä, noin 250-290 euron paikkeilla. Vastaavasti törmäysvahingon keskikustannus on selkeästi korkeampi, noin 2200 euroa.

Uusissa autoissa on teknistymisen myötä yhä enemmän osia ja uutta teknlogiaa muun muassa puskureissa ja tuulilaseissa, toteaa Ifin autovakuutusten tuotepäällikkö Peter Roselius.

Kehittynyt tekniikka vaurioituu herkästi pienissäkin törmäyksissä, joita tapahtuu tyypillisesti esimerkiksi autoa pysäköidessä. Seurauksena on usein se, että korjaamoilla joudutaan uusimaan aiempaa useampia ja monimutkaisempia osia, mikä nostaa kustannustasoa.

Samalla vakuutusyhtiöt pyrkivät hillitsemään kustannusten nousua hyödyntämällä yhä enemmän yleiskorjaamoja, jotka tekevät laadukkaita korjauksia kilpailukykyisin hinnoin.

"Mitä vähemmän osia joudutaan vaihtamaan, sen parempi. Tällöin ei esimerkiksi mennä autoista turhaan avaaman robottien hitsaamia saumoja. Kyse on siis myös turvallisuudesta ja ympäristöstä, eikä vain kustannuksista", Roselius toteaa.

Vahinkojen todennäköisyys ja keskihinta

Graafi näyttää eri vahinkotyyppien vahinkotiheyden eli vahinkojen määrän 1000 vakuutusta kohden sekä keskivahingon arvon: lasivahinkoja 123 ja 288 e , hinauksia 74 ja  241 e, törmäysvahinkoja 58 ja 2194 e, liikennevakuutuksen omaisuusvahinkoja 28 ja 2291 e, pysäköintivahinkoja 19 ja 1251 e, eläinvahinkoja 6 ja 2713 e, ilkivaltavahinkoja  5 ja 1029 e, varkauksia autosta 1,5 ja 761 e, luonnonilmiön aiheuttamia vahinkoja 0,8 ja 2719 e sekä palovahinkoja 0,8 ja 3120 e

Tiedot pohjautuvat vuosina 2017–2019 sattuneisiin vahikoihin. Vahinkojen todennäköisyys on laskettu yhdelle vuodelle.

Lasivahingoissa eniten kasvua

Lasivahinko on jo pitkään ollut vahinkotyypeistä selkeästi todennäköisin, ja sen vahinkotiheys on vuosikymmenen loppua kohti myös kasvanut reilusti.

Roseliuksen mukaan kasvua selittää se, että uudempien autojen kohdalla kiveniskemiä syntyy herkemmin.

"Lasi on liimattu auton runkoon usein niin tiukasti, että siinä on sen verran iso jännite, että pienikin kiven pinkaus purkaa jännitteen, ja lasi halkeaa."

Uudemmissa autoissa lasivahinko voi kustantaa toista tuhatta euroa, jos lasi joudutaan korjauksen sijaan vaihtamaan. Lisäkustannuksia voi tulla esimerkiksi lasiin kiinnitettyjen anturien uudelleenkalibroinnista.

”Samalla lasiturva on viime vuosina arkipäiväistynyt, eikä sitä ole enää vain uusien autojen vakuutuksissa”, toteaa Ifin ajoneuvovakuutuksista vastaava johtaja Eero Färkkilä.

Lasivahinkoja sattuu eniten paljon ajaville ja heille, jotka ajavat nopeilla ja ruuhkaisilla väylillä. Autoilija voi itse pyrkiä ehkäisemään vahinkojen syntymistä pitämällä riittävät turvavälit, mutta usein se ei riitä.

Ifin vakuutuksissa lasiturva on ollut satavilla myös osakaskoon vuodesta 2018, ja Färkkilän mukaan myös autoilijat ovat alkaneet reagoida lasivahinkojen yleistymiseen.

"He haluavat varautua riskiin, ja se näkyy meillä lasiturvan suosion lisääntymisenä.”

Todennäköisimmät vahingot ovat tihentyneet entisestään

Graafi vertailee eri vahinkotyyppien vahinkotiheyttä eli vahinkojen määrää 1000 vakuutusta kohden vuosina 2012-2016 sekä 2017-2018: lasivahinkoja 96 ja 123, hinauksia 61 ja 74, törmäysvahinkoja 53 ja 58, liikennevakuutuksen omaisuusvahinkoja 27 ja  28, pysäköintivahinkoja 17 ja 19

Vahinkojen todennäköisyys on laskettu yhdelle vuodelle.

Hinauspalveluiden käytölle matalampi kynnys

Tilastot osoittavat, että myös hinauspalveluita on vuosikymmenen loppupuolella käytetty aiempaa tiheämmin. Varsinaisten hinausten lisäksi mukana ovat tapaukset, joissa hinausauton kuljettaja on korjannut ongelman paikan päällä esimerkiksi antamalla akkuihin varavirtaa.

Yksi selitys tapausten lisääntymiseen on Färkkilän mukaan siinä, että asiakkaat mieltävät vakuutusyhtiöt nykyään entistä enemmän palveluja tarjoaviksi yhtiöiksi, ja hinauspalvelu on tästä hyvä esimerkki.

"Olemme havahtuneet siihen, että niillä asiakkailla, jotka ovat kerran käyttäneet hinauspalvelua, on alhaisempi käyttökynnys hyödyntää sitä myös jatkossa."

Toinen selitys hinauspalveluiden yleistymiselle liittyy teknologiaan. Automaattivaihteistoilla varustettuja ja varsinkin hybridi- tai sähköautoja pitää usein hinata lavalla, eikä toisen auton perässä.

Siksi hinaamiseen tarvitaan entistä useammin ammattilainen asianmukaisella kalustolla, ja sukulaisten tai naapurien hinausapu kannattaa suosiolla jättää välistä. Myös varavirran antaminen autosta toiseen voi nykyään olla riskialtista.

"Uudempia autoja on helpompi rikkoa tällaisissa operaatioissa, ja näitä tilanteita varten se vakuutus juuri on", Roselius toteaa. 

Paljonko sinä ajat vuodessa? Laske vakuutuksen hinta ajokilometrien mukaan tai lue aiheesta lisää.

Törmäyksiä sattuu usein autoa pysäköidessä

Tyypillinen kaskovakuutuksen törmäysturvasta korvattava vahinko ei ole dramaattinen nokkakolari tai ulosajo, vaan oman auton kolhiminen parkkihallin tolppaan.

"Parkkihallissa tai pysäköintialueella usein kolautetaan johonkin, kun on huono näkyvyys ja ahtaat paikat. Vahinko itsessään on sellainen, että siinä voi vähän mennä puskuria ja naarmuuntua lokasuojaa, mutta korjauskustannukset voivat olla yllättävän kalliita", Roselius kuvaa.

Törmäysvahingot ovat tihentyneet viime vuosina, ja kasvua on ollut havaittavissa myös pysäköintivahingoissa, jotka Ifin täyskasko niin ikään kattaa.

Pysäköintivahingoissa kyse on siitä, että asiakas saa korvauksen jonkun toisen, tuntemattomaksi jääneen ajoneuvon aiheuttamista kolhuista omaan pysäköityyn autoon.

"Yksi selitys näiden vahinkojen yleistymiselle on siinä, että autojen koko on viime vuosina suurentunut. Samalla vaikkapa 1990-luvun alussa rakennettujen parkkihallien ruudut ovat yhtä ahtaita kuin ennenkin", Roselius pohtii.

Törmäykset eläimiin ohitti ilkivallan vahinkojen tiheydessä

Graafi vertaa eri vahinkotyyppien vahinkotiheyttä eli vahinkojen määrää 1000 vakuutusta kohden: eläinvahinkoja 2,39 ja 5,72, ilkivaltavahinkoja 5,03 ja 4,77, varkauksia, joihin ei liity ajoneuvon haltuunottoa 1,97 ja 1,5, luonnonilmiön aiheuttamia vahinkoja 0,65 ja 0,82, palovahinkoja 0,76 ja 0,78 ja varkauksia, joihin liittyy auton haltuunotto 0,48 ja 0,32

Vahinkojen todennäköisyys on laskettu yhdelle vuodelle.

Peuravahingot ovat lisääntyneet, ilkivalta ja varkaudet vähentyneet

Harvemmin esiintyvistä vahingoista eniten vuosikymmenen loppua kohti lisääntyivät törmäykset eläimiin, mitä selittyy pitkälti peura- ja kauriskantojen lisääntymisellä Etelä-Suomen vilkkaasti liikennöidyillä alueilla.

Vakavampia vaurioita aiheuttavat hirvikolarit ovat jääneet tässä vahinkotyypissä yhä pienempään osaan, mikä puolestaan näkyy siinä, että keskimääräinen vahinko on pienentynyt reilusta 3100 eurosta reilun 2700 euron tietämille.

Vastaavasti autovarkaudet kävivät viime vuosikymmenen loppua kohti entistäkin harvinaisemmiksi, ja tähän syynä on autokannan vähittäinen uusiutuminen.

"Ajonestolaitteet tulivat 1990-luvun puolivälin jälkeen pakollisiksi, ja siksi helposti varastettavia autoja ei ole ollut viime vuosikymmenen lopulla enää juurikaan liikkeellä", Roselius kertoo.

Yleisempiä ovat tapaukset, joissa autosta on varastettu esimerkiksi arvokkaita osia, mutta niissäkin keskivahinko jää noin 750 euron paikkeille, ja vahingot ovat vuosikymmenen loppua kohden vähentyneet. Suomi on syrjäisen sijainnin ja hyvän rajavalvonnan ansiosta pitkälti säästynyt autovarkauksia tekeviltä ammattimaisilta rikollisliigoilta.

Sen sijaan varkauksia selkeästi yleisemmissä ilkivaltavahingoissa keskivahinko on noussut hieman noin 900 eurosta yli 1000 euroon, vaikkakin samalla ilkivallan riski vaikuttaisi hiukan vähentyneen vuosikymmenen lopulla.

"Tuota ei kai voi oikein muuten selittää kuin sillä, että ehkä nuoriso on sitten nykyään keskimäärin fiksumpaa", Roselius kommentoi.

  • Nainen laittaa turvavyön päälle

    Täyskasko vai osakasko?

    Kun olet arvioinut riskit, on aika valita tarpeitasi palveleva kasko. Ota selvää, mitä eroa on Ifin täyskaskolla ja osakaskolla.

    Mitä kasko korvaa?
  • Nuori mies ratissa

    80 % lähtöbonus täyskaskoon

    Tiesitkö, että Ifissä bonuksia kertyy 10 %-yksikköä vuodessa? Lue lisää reiluista bonuksistamme ja tarkista, oletko jo oikeutettu bonusturvaan.

    Kaskon ja liikennevakuutuksen bonukset
  • Mies tuulilasin takana

    Suunnitteletko auton vaihtoa?

    Tutustu monipuoliseen kattaukseemme käytännön neuvoja auton ostoon ja myyntiin liittyen.

    Auton vaihto