Uuden auton osto 2020-luvulla

Täyssähkö, ladattava hybridi vaiko sittenkin bensa tai diesel? Sopivan auton valinta voi olla hankalaa 2020-luvun alussa, kun vaihtoehtoja ja uutta teknologiaa on runsaasti tarjolla. Laaja oppaamme auttaa auton ostajaa valinnassa.

2010-luvun perintö: Bensahybridien voittokulku ja dieselin romahdus

Sähköä bensan ohella käyttövoimana hyödyntävät hybridit ovat nopeasti yleistyneet Suomessa 2010-luvun loppupuolella, ja samalla bensa-autojen rinnalle vuosikymmen alussa kiilanneiden dieselien määrä on romahtanut.

Autokaupassa tuttu trendi näkyy myös Ifin yksityisasiakkaille vakuuttamien henkilöautojen tilastoista.

Vuoden 2019 lopulla Ifin vakuuttamista uusista, alle vuoden ikäisistä autoista miltei joka viides oli bensahybridi, kun kolmen vuoden ikäisissä autoista niiden osuus jäi reiluun 10 prosenttiin.

Vastaavasti dieselien osuus alle vuoden ikäisissä autoissa on painunut kymmenen prosentin alapuolelle, kun taas 2010-luvun alkupuolella rekisteröidyissä autoissa dieselien osuus huitelee vielä 40 prosentin tietämillä.

"Dieselin suosio on laskenut viime vuosina voimakkaasti, vaikka pitkää matkaa ajavalle se on edelleen monelle mielekäs vaihtoehto uusien puhtaampien moottorisukupolvien myötä", kommentoi Ifin ajoneuvovakuutuksista vastaava johtaja Eero Färkkilä.

Sähköautojen valikoima laajenee 2020-luvun alussa

Vuosi 2020 voi hyvinkin olla se taitekohta, kun sähköautot lyövät laajasti läpi suomalaisessa autokaupassa. Aiemmin niiden läpimurtoa ovat rajoittaneet paitsi hinta ja lyhyt toimintasäde myös suppea valikoima.

Täyssähköautojen osalta valikoima on keskittynyt pieniin tai keskiluokan viistoperäisiin autoihin sekä toisaalta kalliisiin sedaneihin ja kaupunkimaastureihin. Vastaavasti suomalaisten perinteisesti suosimat farmarimallit ovat loistaneet poissaolollaan.

Ladattavissa hybrideissä valikoima on ennestään ollut kohtuullisen laaja ja kyennyt vastaamaan hieman paremmin Suomen markkinoiden kysyntään.

Vuonna 2020 kuluttajien kiinnostusta sähköautoihin päästään ensimmäistä kertaa toden teolla testaamaan, kun käytännössä kaikki autovalmistajat tuovat kauppoihin uusia malleja sekä täyssähköautoista että ladattavista hybrideistä.

Täyssähköautoissa on hybridejä suuremmat akut, joilla voi ajaa tyypillisesti 250–400 kilometriä.

Iso osa sähköautoista on hybridejä, mutta kaikki hybridit eivät hyödynnä töpselisähköä

Mitä oikeastaan tarkoitamme, kun puhumme sähköautoista, täyssähköautoista tai erilaisista hybrideistä? Alalla vilisee tällä hetkellä niin paljon erilaisia muotitermejä, että on paikallaan vääntää rautalangasta, mikä on tekninen ero eri vaihtoehtojen välillä.

Täyssähköautot

Täyssähköautossa on yksi tai useampi sähkömoottori, jotka saavat energiansa akustosta. Siinä on huomattavasti vähemmän liikkuvia ja käytössä kuluvia osia kuin autoissa, jotka hyödyntävät polttomoottoria. Useimmissa täyssähköautoissa ei esimerkiksi ole lainkaan vaihteistoa tai kytkintä.

Täyssähköautoissa on hybridejä suuremmat akut, joilla voi ajaa tyypillisesti 250–400 kilometriä ja joillakin malleilla vieläkin pidemmälle. Niissä ei ole kuitenkaan hybridien tapaan mitään varajärjestelmää, ja siksi niiden on ainakin aiemmin katsottu soveltuvan heikommin paljon pitkiä matkoja autoileville.

Täyssähköautoista käytetään usein lyhennettä BEV (battery electric vehicle).

Ladattavat hybridit

Ladattava hybridiauto voidaan täyssähköauton tapaan ladata sähköverkosta. 30-80 kilometrin toimintasäde riittää sähköllä lähinnä kaupunkiajoon, ja autoa on myös ladattava useammin. Toisaalta rinnalla on aina myös perinteinen bensa- tai dieselmoottori. Ladattavista hybrideistä käytetään usein lyhennettä PHEV (plug-in hybrid electric vehicle).

Lataushybridejä on rinnakkais- ja sarjahybridejä. Rinnakkaishybrideissä poltto- ja sähkömoottori voivat toimia joko yhdessä tai jompikumpi erikseen. Useat rinnakkaishybridit ovatkin nelivetoja, joissa polttomoottori on kytketty etuakseliin ja sähkömoottori taka-akseliin, ja auto voi toimia myös etu- tai takavetoisena. Harvinaisemmat sarjahybridit käyttävät polttomoottoria vain akuston lataamiseen.

Ei-ladattavat hybridit

Jo ennen ladattavien hybridien rynnistystä Suomessa on jo vuosia ollut laajat markkinat perinteisemmille ei-ladattaville hybrideille. Ne lataavat akkujaan hyödyntäen jarrutusenergiaa tai polttomoottorin energiaa, mutta sähkömoottorilla on niissä lataushybridejä pienempi rooli.

Itselataavat hybridit jakautuvat täyshybrideihin (hybrid electric vehicle, HEV) ja kevythybrideihin (mild hybric electric vehicle, MHEV). Näistä täyshybridit pystyvät kulkemaan muutaman kilometrin matkan pelkällä sähköllä.

Kevythybrideissä sähkömoottorin tehtävänä on taas lähinnä avustaa polttomoottoria liikkeellelähdössä sekä säästää polttoainetta kaupunkiajossa, jossa liikenne voi olla ajoin töksähtelevää. Myös kevythybridien valikoiman odotetaan vuonna 2020 kasvavan merkittävästi suhteessa aiempaan.

Kaasuhybridit eli kaasuautot

Kaasuautoja eli kaasua ja polttomoottoria hyödyntäviä autoja kutsutaan myös joissakin yhteyksissä hybrideiksi. Niitä ei pidä kuitenkaan sekoittaa sähköautoihin, sillä näissä käyttövoimana ovat maakaasun tai biokaasun lisäksi joko bensiini tai diesel.

Myös kaasuautot ovat tavallisia bensa- ja dieselautoja ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja, ja kaasu on myös bensiiniä edullisempaa. Ajettavuudeltaan kaasuauto muistuttaa hyvin pitkälti bensa-autoa, ja bensa-autojen tapaan niitä on saatavissa myös perinteisemmillä manuaalivaihteistoilla.

Mikä tahansa bensa-auto on myös helposti muutettavissa kaasuautoksi. Kaasusäiliön asennus kustantaa noin 2000–4000 euroa.

Autonvalmistajia uhkaavat sakot voivat näkyä sähköautojen hinnoissa

Keskeinen syy sähköautojen valikoiman kasvun taustalla on EU:n vuonna 2020 alkava ja tulevina vuosina tiukkeneva päästösäännöstely. Autonvalmistajia uhkaavat EU:n taholta miljardiluokan sakot, mikäli niiden myymien uusien autojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ylittävät 95 grammaa kilometriltä.

"Säätelyn myötä bensa- ja dieselautojen ja erityisesti viime vuosina suosittujen katumaasturien myyminen kasvattaa valmistajien riskiä joutua sakkojen maksajiksi. Vastaavasti lataushybridien ja täyssähköautojen myynnillä päästöjä voidaan alentaa ja sakkoriskiä tehokkaasti kompensoida", Eero Färkkilä selittää.

Eero Färkkilä
Eero Färkkilä

Aluksi tämä näkyy ennen kaikkea autojen valikoimassa ja tarjonnassa. Eurooppalaisille kuluttajille markkinoidaan ensisijaisesti vähäpäästöisiä vaihtoehtoja, kun taas iso osa bensa-autojen tuotannosta pyritään ohjaamaan muille markkinoille.

On myös merkkejä siitä, että jotkut valmistajat ovat valmiita tinkimään myynnin katteista sähköautojen kohdalla välttääkseen bensa-autojen myynnistä aiheutuvat sakot. Jo vuoden 2019 lopulla on erityisesti pienempien autojen luokassa nähty muutamia yllättäviä tarjouksia, joissa sähköauton hintaa on tiputettu hyvin lähelle vastaavan bensa-auton hintaa.

"Vuonna 2020 tällaisia ulostuloja tullaan ehkä näkemään lisää, kun taas isopäästöisten autojen valikoiman voi odottaa supistuvan", Färkkilä ennustaa.

Toinen hintaan suoraan vaikuttava asia on se, korottaako valtio nykyistä täyssähköautoista maksettavaa 2000 euron tukea. Joissakin alan keskusteluissa sitä on ehdotettu nostettavaksi 4000 euroon tai jopa 6000 euroon tai laajennettavaksi myös ladattaviin hybrideihin sekä työsuhdeautoihin.

Täyssähköautoja on lataushybridejä edullisempi koota ja huoltaa, mutta akusto on yhä iso kustannus

Täyssähköauton valmistuskustannusten on arvioitu laskevan bensa-autojen tasolle 2020-luvun puolivälissä. Hintoihin vaikuttaa ennen kaikkea se, miten nopeasti auton ylivoimaisesti kalleimman osan eli akuston hintaa saadaan hilattua alaspäin.

Koska täyssähköautossa on vähemmän liikkuvia ja kuluvia osia, se on polttomoottoriautoa edullisempi koota ja huoltaa. Esimerkiksi öljyjen vaihto jää pois, eikä moottori edellytä lainkaan huoltoa. Myös jarrut kuluvat vähemmän tehokkaan sähkömoottorijarrutuksen ansiosta.

Kaksinkertaisen tekniikan vuoksi samat edut eivät päde lautashybrideihin. Siksi tulevaisuuden potentiaali laskea pistokehybridien valmistuskustannuksia on vähäisempi kuin täyssähköautoilla, vaikkakin kuluttajahintaan vaikuttaa Suomessa merkittävästi myös autojen päästöpohjainen verotus.

Vuoden 2019 puolivälissä Suomessa oli reilut 21 000 sähköautoa, joista vielä iso enemmistö, noin 84 prosenttia, oli ladattavia hybridejä. 2020-luvun mittaan isointa määrän kasvua ennustetaan kuitenkin hintakilpailukyvyn vuoksi täyssähköautoille.

Esimerkiksi valtioneuvoston tilaaman selvityksen loppuraportissa todetaan, että 2020-luvun loppuun mennessä täyssähköautoja voisi olla 300 000 ja ladattavia hybridejä 230 000, mikäli valtio kannustaa hankintoihin vahvoilla ohjaustoimenpiteillä.

Norjassa jo useampi kuin joka toinen uusi auto on sähköauto

Norja tunnetaan sähköautojen edelläkävijämaana, joka on jo 1990-luvulta saakka tukenut liikenteen sähköistämistä erilaisilla kannustimilla. Norjassa sähköautoista ei tarvitse esimerkiksi maksaa 25 prosentin arvonlisäveroa tai tuontitulleja, ja myös julkisesta pysäköinnistä ja tiemaksuista saa alennuksia.

Politiikka vaikuttaa tuottavan tuloksia, vaikkakin se maksaa valtiolle miljardeja vuodessa.

Vuoden 2019 aikana täyssähköautojen osuus uusien autojen myynnistä on noussut jo 50 prosentin paikkeille, jonka lisäksi lataushybrideillä on noin 10 prosentin osuus.

Norjassa Ifin sähköautoasiantuntijana toimivan Larurens Bijlin mukaan sähköautojen verokannustimet ovat painaneet varsinkin kaupunkiseuduilla asuvien vaakakupissa enemmän kuin niihin vielä jokin aika sitten liitetty lyhyt toimintasäde.

"Kun markkinoille tulee pidemmällä toimintasäteellä varustettuja sekä yhä edullisempia malleja, sähköautot ovat leviämässä ympäri maata", Bijl kertoo.

Sähköautojen toimintasäteet kasvavat, mutta pikalatauksessa kestää pidempään kuin tankilla

Myös Norjassa sähköautojen toimintasäde herätti vielä jokin aika sitten kysymyksiä. 

"Useimmissa täyssähköautoissa, ehkä Tesla pois lukien, oli suhteellisen lyhyt toimintasäde, mikä johti siihen, että 'toimintasädeahdistus' miltei voitti vuoden sanan tittelin Norjassa vuonna 2013", Bijl taustoittaa.

Tällä viitattiin stressiin, jota sähköautoilija saattoi kokea, kun hän joutui etukäteen laskemaan, mihin asti auton akut kestävät ja missä välissä oli pysähdyttävä lataamaan.

Pikalatauskaan ei hoidu bensa-asemalla yhtä nopeasti kuin perus tankkaus. Puolen tunnin latauksen aikana kannattaa suosiolla juoda kahvit, ja jos latauspisteelle on jonoa, saattaa joutua odottamaan pitempäänkin.

Bijlin mukaan miltei kaikki lataaminen tapahtuu nykyään kotona tai työpaikalla, mikä on tarkoittanut sitä, että huoltoasemilla ylipäätään käydään Norjassa harvemmin kuin ennen.

"Sähköautoihin on alettu saada kunnollisia akkuja, mikä on merkinnyt latausahdistuksen rajoittumista lähinnä pitkille matkoille. Jonoja lataamiseen saattaa muodostua kiireisinä päivinä suurten moottoriteiden varsille, kun ollaan matkalla esimerkiksi retkeilyalueille tai hiihtokeskuksiin."

Sähköauton vakuutus ei aina ole halpa, sillä korjaus voi tulla kalliiksi

Euroopassa jotkut vakuutusyhtiöt ovat tarjonneet sähköautojen vakuutuksia alennushinnoin vauhdittaakseen asiakashankintaa, kun taas Yhdysvalloissa ja Kanadassa vakuutusmaksut ovat olleet kalliimpia sähkö- ja hybridiautoille. Näin todetaan Liikennevakuutuskeskuksen tilaaman sähköautoselvityksen loppuraportissa.

Saman konsulttiyhriö Gaian toteuttaman selvityksen mukaan painetta korkeampiin vakuutusmaksuihin tulee ennen kaikkea siitä, että sähköautoja on keskimääräistä kalliimpi korjata. Sähköautot ovat ylipäätään keskimäärin arvokkaampia kuin polttomoottoriautot, ja niissä on paljon uutta teknologiaa, joka vaatii automekaanikoilta erityisosaamista.

Kolari voi tulla kalliiksi erityisesti niissä tilanteissa, joissa arvokkain osa eli akusto joudutaan osin tai kokonaan vaihtamaan. Myös pienemmän peltivaurion korjaamisesta saattaa koitua yllättävä lasku, mikäli esimerkiksi maalauksesta aiheutuva kuumuus edellyttää akkujen siirtämistä.

"Joillakin muilla vakuuttajilla on ollut yrityksiä luoda sähköautoille erityisiä omia sähköautovakuutuksia. Loppupeleissä myös sähköautot ovat kuitenkin enimmiltä osin hyvin samanlaisia kuin muutkin autot", Laurens Bijl kertoo.

Tarvitsetko autovakuutuksen ladattavaan hybridiin?

Jos harkitset ladattavan tai perinteisemmän hybridin vakuuttamista, saat helposti täyskaskon, osakaskon tai pelkän liikennevakuutuksen hinnat vertailuun verkkokaupassamme. Meiltä saat hinnan rekisterinumeron perusteella, vaikka et olisi vielä ostanut autoa.

Harkinnassa autovakuutus täyssähköautoon?

Vakuutamme Ifissä myös täyssähköautoja. Ota yhteyttä asiakaspalveluumme, ja kerromme sinulle heti hinnat eri vaihtoehdoille. Asiakaspalvelumme on auki myös lauantaisin ja sunnuntaisin.

Sähköauton elinkaarikustannus saattaa jo olla matalampi, mutta kannattavuus riippuu ajamisen määrästä ja asuinpaikasta

Koska sähkö on reilusti edullisempaa kuin raskaasti verotettu bensiini, sähköauton koko elinkaaren kustannukset saattavat tapauksesta riippuen olla jo nyt edullisemmat kuin polttomoottoriauton.

"Tämä on toisaalta paljon kiinni siitä, kuinka paljon autolla ajetaan, koska hankintahinta muodostaa edelleen isoimman osan sähköauton hinnasta", muistuttaa Eero Färkkilä.

Erityisesti lyhyemmän toimintasäteen lataushybridien kohdalla iso merkitys on myös sillä, pääseekö autoa jatkuvasti lataamaan paitsi kotona myös työpaikalla. Muuten voi käydä niin, että autoilija joutuu maksamaan sekä kalliin hankintahinnan että myös bensasta entiseen tapaan.

Lumeen peittynyt sähköauto latauksessa.
Sähköautoa ladataan useimmiten kotona tai työpaikalla.

Myös asuinmuodolla on iso merkitys latausmahdollisuuksien kannalta. Sähköauton lataaminen tavallisesta lämmitystolpasta on periaatteessa mahdollista, mutta se on hidasta, eikä sitä suositella muuta kuin hätä- tai väliaikaisratkaisuna.  

Käytännössä sähköauto tarvitsee rinnalleen erillisen kotilatausaseman. Nykyään jo alle 1000 euron arvoisia laitteita on saatavilla sekä ulko- että sisäkäyttöön. Oma autotalli tai lämmin autopaikka ei siis ole välttämättömyys.

Taloyhtiössä saattaa olla kuitenkin vaikea saada läpi latauspisteitä pihaan tai parkkihalliin, mikäli muut osakkaat eivät suostu osallistumaan niiden kustannuksiin. Ulkona sijaitsevat parkkiruudut saattavat edellyttää uudelleen kaapelointia ja siten myös kaivuutöitä, ja perusinfrasta lasku lankeaa tyypillisesti koko taloyhtiön maksettavaksi.

Toisaalta latausinfran rakentaminen voi vaikuttaa myönteisesti asuntojen arvoon, ja reilun kolmasosan kustannuksista voi kattaa julkisella avustuksella, jonka myöntää Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus (ARA).

Aivan oma kysymyksensä ovat esimerkiksi Helsingin kantakaupungin vanhat kaupunginosat, joissa useimmat autot ovat kadunvarsipysäköinnissä. Niiden kohdalla latausmahdollisuudet ovat ainakin toistaiseksi hyvin heikot.

"Näillä tapauksissa bensa- ja dieselmallit tai ei-ladattavat hybridit vaikuttavat ainakin toistaiseksi järkevimmiltä ratkaisuilta", Färkkilä neuvoo.

Ifin verkkokaupassa voit laskea hinnan vakuutukselle jo ennen auton ostoa.

Käytettyjen autojen markkinoilla hyvä tarjonta myös ladattavissa hybrideissä

Sähköautojen yleistyminen uusien autojen markkinoilla tarkoittanee sitä, että uudehkoja bensa- ja dieselmalleja on jatkossakin saatavissa käytettyjen autojen markkinassa.

"Muutaman vuoden ikäinen bensa- tai dieselauto on sekin ympäristöystävällisempi kuin vastaava 10 vuoden ikäinen auto. Erityisesti pienhiukkaspäästöjä ja typen oksideja on saatu reippaasti alas", Färkkilä muistuttaa.

Käytettyjen autojen kauppa on Suomessa viime vuosina muuttunut entistä ammattimaisemmaksi. Omatoimiset autonhakureissut ulkomailta ovat antaneet tilaa Suomessa välikäsien kautta tapahtuvalle käytettyjen autojen kaupalle, ja autot tuodaan Suomeen entistä useammin Ruotsista.

Näin ollen myös Ruotsin autokannan kehityksellä on iso vaikutus siihen, millaisia käytettyjä autoja Suomeen saadaan.

Suomen käytettyjen autojen markkinassa liikkuu parhaillaan jo aika paljonkin lataushybridejä, mutta täyssähköautot ovat vielä harvinaisia.

Jos on hankkimassa täyssähköautoa tai lataushybridiä käytettynä, kannattaa tarkistaa, millainen takuu valmistajalla on akkuihin ja siirtyykö takuu automaattisesti myös uudelle omistajalle. Autonvalmistajien tyypillinen takuu akuille on nykyään 8 vuotta tai 100 000 ajokilometriä.

Sähköautoissa akkujen kuluminen ei ole siis lainkaan samanlainen ongelma kuin vaikka älypuhelimissa tai tietokoneissa, mutta mikäli sähköauton akun takuuaika lähenee loppuaan, auton uudelleenmyyntiarvo saattaa romahtaa.

Auto kuvattuna tiellä syksyisessä maisemassa.

Ifistä vakuutus autoon kuin autoon

Autoa voi olla vaikea valita, mutta Ifissä se on aina helppo vakuuttaa. Saat kakkosautoon samat bonukset ja edut kuin ykkösautoon, ja laskutus onnistuu myös kuukausierissä.

Osta autovakuutus
Näkymä uudehkon auton ratista.

Liisaus on vaihtoehto oman auton ostolle

Mikäli tarvitset autoa vain keskipitkällä aikavälillä tai et katso järkeväksi sitoutua pidemmäksi aikaa johonkin tiettyyn autoon, leasingauto voi olla sinulle sopiva ratkaisu.

Sopiiko leasing sinulle?
Mies autokorjaamossa moottoripyörän ja kahden käytetyn auton kanssa.

Aiotko myydä itse nykyisen autosi?

Katso vinkkimme siihen, mitä asioita tulee ottaa huomioon, kun autoa lähdetään myymään suoraan yksityishenkilöltä toiselle ilman välikäsiä.

Autokaupan pelisäännöt