Mikä auto kannattaa ostaa 2020-luvulla?

Täyssähkö, ladattava hybridi vaiko sittenkin bensa tai diesel? Sopivan auton valinta voi olla hankalaa 2020-luvun alussa, kun vaihtoehtoja ja uutta teknologiaa on runsaasti tarjolla. Laaja oppaamme auttaa auton valinnassa, ja verkkokaupastamme saat vakuutuksen hinnan nyt myös sähköautoille.

Selvitä vakuutuksen hinta

Joka neljänteen talouteen aiotaan ostaa auto tämän tai ensi vuoden aikana, selviää Ifin laajasta kyselytutkimuksesta. Auton valinta on siis monella edessä ainakin keskipitkällä aikavälillä, ja se vaatii erityisesti uuden tai uudehkon auton kohdalla yhä enemmän perehtymistä keskenään kilpaileviin teknologioihin.

Perinteisten bensa- ja dieselautojen rinnalle on tullut kirjo ympäristöystävällisempiä sähköä tai kaasua käyttövoimana hyödyntäviä automalleja. Toisaalta useimmissa niissäkin polttomoottori säilyy edelleen vähintäänkin toissijaisena voimanlähteenä.

"Erilaiset hybridit ja sähköautot ovat hinnaltaan yleensä kalliimpia kuin perinteiset bensamallit, mutta toisaalta myös käyttökulut ovat alhaisempia", kommentoi Ifin ajoneuvovakuutuksista vastaava johtaja Eero Färkkilä.

"Kulujen ja päästöjen lisäksi käyttövoiman valinta vaikuttaa ratkaisevasti autoilijan arkeen ja ajankäyttöön: käydäänkö jatkossa bensapumpulla vai ladataanko autoa omassa tallissa." 

Ifin kyselyssä tuli esiin, että auton käyttövoima on isolle enemmistölle suomalaisista kaikkea muuta kuin toissijainen asia. Vastanneista yhteensä 77 % asetti käyttövoiman joko tärkeimmäksi tai yhdeksi tärkeimmistä seikoista auton valinnassa.

Vertailun vuoksi: auton ympäristöystävällisyys oli tärkeä valintakriteeri 59 % vastaajista, ja auton moottorin teho tai suorituskyky vain 52 % vastaajista.

"Samaan aikaan on todettava, että on iso määrä suomalaisia, jotka eivät vielä ole ehtineet kunnolla perehtyä autojen käyttövoimien eroihin saati muodostaa vahvaa kantaa aiheeseen", Färkkilä toteaa.

  • Näin tutkimus tehtiin

    Kyselytutkimuksen toteutti YouGov Finland Ifin toimeksiannosta, ja siinä haastateltiin suomalaista aikuisväestöä autoihin ja niiden käyttövoimaan liittyen. Tiedot kerättiin sähköisenä kyselynä 6.2. – 10.2.2020 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa.

    Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset. Lähtöotos muodostettiin ja lopullinen vastaajajoukko painotettiin suomalaista aikuisväestöä vastaavaksi iän (18v.+), sukupuolen ja asuinalueen mukaan.

    Kokonaistuloksissa (N=1500) keskimääräinen virhemarginaali on noin ± 2,3 %-yksikköä suuntaansa 95 %:n luottamustasolla.

  • Poimintoja tutkimuksesta

    • Auton käyttövoima on tärkeä valintakriteeri kolmelle neljästä kuluttajasta.
    • Autoa tänä tai ensi vuonna ostavista kolmasosa uskoo päätyvänsä perinteiseen bensa-autoon.
    • Miehet ovat kiinnostuneita ladattavista hybrideistä, naiset itselataavista ja kevythybrideistä.
    • Nuorissa ja senioreissa on eniten potentiaalisia täyssähköauton ostajia.
    • Hinta ja latausmahdollisuuksien puute ovat suurimmat pidäkkeet sähköautojen ja lataushybridien ostolle.
    • Epätietoisuus tulevista veroratkaisuista laskee erityisesti keski-ikäisten miesten innokkuutta vaihtaa autoa.

Ifin kyselyn perusteella naisista reilu neljännes ja miehistä joka seitsemäs ei osannut vielä sanoa, minkä käyttövoiman auton he todennäköisesti hankkisivat, jos kyseessä olisi uusi, vuosimallin 2020 auto.

Miehet ovat kyselyn perusteella naisia innokkaampia koeajamaan eri tyyppisiä vaihtoehtoja, mutta edelleen vajaa kolmannes heistä uskoi lopulta päätyvänsä perinteiseen bensa-autoon. Vastaavasti naisista pelkällä bensalla käyvän auton valitsisi joka neljäs.

"Kuluvan vuoden aikana tilanne voi vielä muuttua paljonkin, kun autonvalmistajat tarjoavat kuluttajille ensisijaisesti vähäpäästöisiä vaihtoehtoja välttääkseen sakot EU:n päästösääntelystä. Toisaalta kevään koronavirusepidemia siirtää monilla harkintaa myöhempään hetkeen", Färkkilä arvioi.

Eero Färkkilä
Eero Färkkilä

Minkä käyttövoiman näistä todennäköisimmin valitsisitte, jos nyt ostaisitte talouteenne täysin uuden, vuosimallin 2020 auton?

Pylväsgrafiikka. Prosenttiosuudet eri käyttövoimilla luokissa kaikki n=1500 ja auton ostoa suunnittelevat n=385: bensiini 27 % ja 32 %, itselataava tai kevythybridi 17 % ja 18 %, ladattava hybridi 13 % ja 15 %, täyssähkö 9 % ja 9 %, diesel 8 % ja 11 %, kaasu 8 % ja 7 %, en osaa sanoa 21 % ja 8 %

Miehet kiinnostuneita ladattavista hybrideistä, naiset itselataavista ja kevythybrideistä

Suurimmat erot sukupuolten välillä syntyivät erilaisesta suhtautumisesta hybrideihin. Miehistä kohtuullisen iso 17 % osuus uskoi päätyvänsä ladattavaan hybridiin, mutta naisista ainoastaan 9 %.

Naisilla kiinnostus suuntautui vahvemmin itselataaviin hybrideihin ja kevythybrideihin. Peräti 19 % naisista arvioi todennäköisimmin valitsevansa ei-ladattavan hybridin, kun taas miehillä osuus jäi 14 % tasolle.

Tulokset muuttuivat vielä merkittävästi, kun vastaajille annettiin mahdollisuus valita mikä tahansa vaihtoehdoista sillä oletuksella, että hinta olisi kaikissa sama.

Tällöin joka neljäs nainen (23 %) valitsisi itselataavan tai kevythybridin, hieman harvempi bensa-auton (17 %) ja yllättävän harva täyssähköauton (13 %).

Miehillä kiinnostus jakautui vastaavasti melko tasaisesti bensa-auton (21 %), ladattavan hybridin (19 %) ja täyssähkön (19 %) välillä, ja kiinnostus itselataaviin ja kevythybrideihin oli selkeästi alemmalla tasolla (14 %).

"Miesten keskuudessa kiinnostus sähköllä ajamiseen ja myös sen lataamiseen on ilmeisesti lähtenyt nopeammin kasvuun, kun taas naiset vaikuttaisivat tämän kyselyn valossa vielä empivän lataamista ja valitsevan siksi tutumman bensan tai itselataavan hybridin", Färkkilä pohtii.

Erilaiset hybridit ja tavat hyödyntää sähköä sekoittuvat puheissa helposti

On vielä syytä tarkentaa, mitä tarkoitamme, kun puhumme sähköautoista, täyssähköautoista tai erilaisista hybrideistä. Alalla vilisee tällä hetkellä paljon erilaisia muotitermejä, jotka voivat osalla kuluttajista mennä myös helposti sekaisin.

Täyssähköautot

Täyssähköautossa on yksi tai useampi sähkömoottori, jotka saavat energiansa akustosta. Siinä on huomattavasti vähemmän liikkuvia ja käytössä kuluvia osia kuin autoissa, jotka hyödyntävät polttomoottoria. Useimmissa täyssähköautoissa ei esimerkiksi ole lainkaan vaihteistoa tai kytkintä.

Täyssähköautoissa on hybridejä suuremmat akut, joilla voi ajaa tyypillisesti 250–400 kilometriä ja joillakin malleilla vieläkin pidemmälle. Niissä ei ole kuitenkaan hybridien tapaan mitään varajärjestelmää, ja siksi niiden on ainakin aiemmin katsottu soveltuvan heikommin paljon pitkiä matkoja autoileville.

Täyssähköautoista käytetään usein lyhennettä BEV (battery electric vehicle).

Ladattavat hybridit

Ladattava hybridiauto voidaan täyssähköauton tapaan ladata sähköverkosta. 30-80 kilometrin toimintasäde riittää sähköllä lähinnä kaupunkiajoon, ja autoa on myös ladattava useammin. Toisaalta rinnalla on aina myös perinteinen bensa- tai dieselmoottori. Ladattavista hybrideistä käytetään usein lyhennettä PHEV (plug-in hybrid electric vehicle).

Lataushybridejä on rinnakkais- ja sarjahybridejä. Rinnakkaishybrideissä poltto- ja sähkömoottori voivat toimia joko yhdessä tai jompikumpi erikseen. Useat rinnakkaishybridit ovatkin nelivetoja, joissa polttomoottori on kytketty etuakseliin ja sähkömoottori taka-akseliin, ja auto voi toimia myös etu- tai takavetoisena. Harvinaisemmat sarjahybridit käyttävät polttomoottoria vain akuston lataamiseen.

Täyssähköautoissa on hybridejä suuremmat akut, joilla voi ajaa tyypillisesti 250–400 kilometriä.

Itselataavat ja kevythybridit

Nämä hybridit lataavat akkujaan hyödyntäen jarrutusenergiaa tai polttomoottorin energiaa, mutta sähkömoottorilla on niissä lataushybridejä pienempi rooli.

Ei-ladattavat hybridit jakautuvat täyshybrideihin (hybrid electric vehicle, HEV), joita kutsutaan myös itselataaviksi hybrideiksi, sekä kevythybrideihin (mild hybric electric vehicle, MHEV). Täyshybridit tai itselataavat hybridit pystyvät kulkemaan muutaman kilometrin matkan pelkällä sähköllä.

Kevythybrideissä sähkömoottorin tehtävänä on taas lähinnä avustaa polttomoottoria liikkeellelähdössä sekä säästää polttoainetta kaupunkiajossa, jossa liikenne voi olla ajoin töksähtelevää.

Kaasuhybridit eli kaasuautot

Kaasuautoja eli kaasua ja polttomoottoria hyödyntäviä autoja kutsutaan myös joissakin yhteyksissä hybrideiksi. Niitä ei pidä kuitenkaan sekoittaa sähköautoihin, sillä näissä käyttövoimana ovat maakaasun tai biokaasun lisäksi joko bensiini tai diesel.

Myös kaasuautot ovat tavallisia bensa- ja dieselautoja ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja, ja kaasu on myös bensiiniä edullisempaa. Ajettavuudeltaan kaasuauto muistuttaa hyvin pitkälti bensa-autoa, ja bensa-autojen tapaan niitä on saatavissa myös perinteisemmillä manuaalivaihteistoilla.

Mikä tahansa bensa-auto on myös helposti muutettavissa kaasuautoksi. Kaasusäiliön asennus kustantaa noin 2000–4000 euroa.

Hybridien ja täyssähköjen valikoima laajenee

Ladattavien hybridien ja täyssähköautojen valikoima on vuodesta 2019 alkaen lähtenyt voimakkaasti laajentumaan, ja vuodesta 2020 on markkinoilla odotettu niille jonkinlaista läpimurtoa myös Suomessa.

Mies katsoo puhelinta, kun taustalla oleva ladattava hybridi on lautauksessa
2020-luvun alussa markkinoille on tulossa paljon myös isomman kokoluokan sähköautoja, joiden toimintasäde on entistä pidempi.

Keskeinen syy taustalla on EU:n vuonna 2020 alkava ja tulevina vuosina tiukkeneva päästösäännöstely. Autonvalmistajia uhkaavat EU:n taholta miljardiluokan sakot, mikäli niiden myymien uusien autojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ylittävät 95 grammaa kilometriltä.

"Säätelyn myötä bensa- ja dieselautojen ja erityisesti viime vuosina suosittujen katumaasturien myyminen kasvattaa valmistajien riskiä joutua sakkojen maksajiksi. Vastaavasti lataushybridien ja täyssähköautojen myynnillä päästöjä voidaan alentaa ja sakkoriskiä tehokkaasti kompensoida", Färkkilä selittää.

Eurooppalaisille kuluttajille siis tarjotaan ja markkinoidaan ensisijaisesti vähäpäästöisiä vaihtoehtoja, kun taas iso osa bensa-autojen tuotannosta pyritään ohjaamaan muille markkinoille.

Aiemmin sähköajoa vahvemmin hyödyntävien mallien läpimurtoa ovat rajoittaneet paitsi hinta ja lyhyt toimintasäde myös suppea valikoima erityisesti täyssähköautoissa. Esimerkiksi suomalaisten suosimat farmarimallit ovat loistaneet poissaolollaan.

Täyssähköautot ja kaasuautot koetaan ympäristöystävällisimmiksi

Ifin kyselyssä täyssähköautot saivat odotetusti eniten kannatusta ympäristöystävällisimpänä valintana, mutta myös kaasuautot saivat paljon kannatusta.

"Sähköautot vaikuttaisivat jakavan mielipiteitä, ja ehkä siksi osalle hinnaltaan edullisemmat kaasuautot näyttäytyvät sopivampana ekovaihtoehtona. On myös totta, että sähköautojen akkujen valmistukseen liittyy ympäristöongelmia, mutta päästöjen ja etenkin auton koko elinkaaren ympäristövaikutusten näkökulmasta täyssähkö on ekologisin", Färkkilä kommentoi.

Hieman yllättävää oli se, että isompi joukko arvioi itselataavat hybridit ympäristöystävällisemmäksi vaihtoehdoksi kuin ladattavat hybridit.

"Itselataavat kuluttavat vähemmän kuin perinteiset polttomoottoriautot, mutta ladattavilla on niihin nähden ylivoimaiset mahdollisuudet hyödyntää sähköä myös lähikauppareissua pidemmillä matkoilla", Färkkilä vertaa.

Toisaalta isokokoinen raskailla akuilla varustettu lataushybridi voi osoittautua varsinaiseksi bensasyöpöksi, mikäli omistaja ei syystä tai toisesta pääsekään arjessa lataaman sen akkuja.

Mikä seuraavista on mielestäsi ympäristöystävällisin voimanlähde?

Grafiikka osuuksista: täyssähkö 26 %, kaasu 15 %, itselataava tai kevythybridi 14, ladattava hybridi 8 %, bensiini 7 %, diesel 5 %, en osaa sanoa 25 %

Sähköautojen hinta on jo laskussa, mutta murros on vielä nurkan takana

Jo vuoden 2019 aikana nähtiin merkkejä siitä, että jotkut valmistajat ovat valmiita tinkimään myynnin katteista sähköautojen kohdalla välttääkseen bensa-autojen myynnistä aiheutuvat sakot. Erityisesti pienempien autojen luokassa on nähty muutamia yllättäviä tarjouksia, joissa sähköauton hintaa on tiputettu hyvin lähelle vastaavan bensa-auton hintaa.

"Vuonna 2020 tällaisia ulostuloja tullaan ehkä näkemään lisää, kun taas isopäästöisten autojen valikoiman voi odottaa supistuvan", Färkkilä ennustaa.

Täyssähköauton valmistuskustannusten on arvioitu laskevan bensa-autojen tasolle 2020-luvun puolivälissä. 

Hintaan vaikuttaa ennen kaikkea se, miten nopeasti auton ylivoimaisesti kalleimman osan eli akuston hintaa saadaan hilattua alaspäin.

Koska täyssähköautossa on vähemmän liikkuvia ja kuluvia osia, se on polttomoottoriautoa edullisempi koota ja huoltaa.

Kaksinkertaisen tekniikan vuoksi samat edut eivät päde lautashybrideihin, ja siksi tulevaisuuden potentiaali laskea niiden valmistuskustannuksia on vähäisempi kuin täyssähköautoilla.

Täyssähköauton valmistuskustannusten on arvioitu laskevan bensa-autojen tasolle 2020-luvun puolivälissä.

Nuoret ja seniorit kiinnostuneimpia täyssähköautoista

Ifin kyselystä kävi ilmi, että koko aikuisväestöstä vain 16 % oli halukas valitsemaan ensisijaisesti täyssähköauton ja 14 % ladattavan hybridin, vaikka niiden hinta laskisi samalle tasolla kuin muut vaihtoehdot.

18-29-vuotiaiden keskuudessa täyssähköautot olivat näin kysyttynä kuitenkin jo suosituin vaihtoehto 23 % osuudella. Toiseksi eniten niille löytyi ostopotentiaalia yli 60-vuotiaista, jotka kyselyn mukaan muutenkin painottavat auton ympäristöystävällisyyttä muita ikäryhmiä vahvemmin.

Kolmekymppisillä kiinnostus kanavoitui täyssähkön sijaan vahvemmin ladattaviin hybrideihin ja neljä- ja viisikymppisten kiinnostus itselataaviin hybrideihin, bensan suosimisen ohella.

Ympäristöarvoilla oli muutenkin selkeä yhteys auton valintaan. Täyssähköön kallistuvista 86 %:lle ympäristöystävällisyys oli tärkein tai yksi tärkeimmistä auton valintakriteereistä, ja myös 79 %:lle ladattavan hybridin valitsevista.

Näiden jälkeen ympäristöarvojen painottamisessa tulivat kuluttajat, jotka arvelivat päätyvänsä itselataavaan hybridiin (72 %), kaasuautoon (66 %) sekä perinteiseen bensa-autoon (41 %) ja dieseliin (38 %).

Lataamisverkon puutteet keskeinen este sähköautojen hankinnalle

Mitkä olivat sitten yleisimmät syyt olla valitsematta täyssähköautoa tai ladattavaa hybridiä niiden vastaajien keskuudessa, jotka eivät pitäneet kumpaakaan todennäköisimpänä valintana?

Täyssähköautojen tai lataushybridien nykyinen hinta oli kynnyskysymys reilulle puolelle (54 %), ja joka kuudes (17 %) koki hankinnan esteeksi sen, että hinnat saattavat lähitulevaisuudessa laskea.

Peräti 59 % piti ongelmana latausmahdollisuuksien vähäisyyttä pidemmillä matkoilla, ja noin puolta vastaajista arvelutti latausmahdollisuuksien puuttuminen kotoa (53 %) tai ylipäätään auton toimintamatka (48 %).

Epäselvyys akkujen kestoiästä oli hankinnan este noin puolelle (51 %), mutta sähköauton tai ladattavan hybridin vaihtoarvon säilymistä epäili enää reilu viidennes (22 %) vastaajista.

Akkujen ympäristöhaittoja piti ongelmana noin joka kolmas (30 %) ja yleistä epäluottamusta uutta teknologiaa kohtaan koki miltei joka neljäs (23 %).

Auto talvisella tiellä
Vastoin monien ennakkokäsityksiä sähköautot sopivat hyvin myös talveen. Niillä on esimerkiksi vähemmän käynnistysvaikeuksia kuin polttomoottoriautoilla.

"Vastaukset tuntuvat viittaavan siihen, että tyypillinen suomalainen auton ostaja harvoin hankkii auton pelkästään kaupunkiajoon, vaan sillä halutaan ainakin tarvittaessa päästä myös mökille tai matkalle", Färkkilä kommentoi.

Polttomoottorilla varustetuissa lataushybrideissä sähkön loppuminen ei kuitenkaan pitäisi pitkillä matkoilla olla varsinainen ongelma, ja erityisen pitkiä matkoja ajaville lataushybridejä on saatavilla myös dieselversioina.

"Dieselin suosio on laskenut viime vuosina voimakkaasti, vaikka pitkää matkaa ajavalle se on edelleen monelle mielekkäin vaihtoehto uusien puhtaampien moottorisukupolvien myötä", Färkkilä toteaa.

Myös täyssähköautoihin on alkanut ilmestyä malleja, jotka kulkevat useita satoja kilometriä kertalatauksella. Siitä huolimatta moni saattaa kokea stressaavaksi ajatuksen siitä, että joutuisi pitemmillä matkoilla etukäteen laskemaan, mihin asti auton akut riittävät.

Kesken matkan tapahtuva akkujen lataus onkin aina hieman työläämpi toimenpide kuin perus tankkaus. Myös pikalataukseen saattaa bensa-asemalla kulua puolisen tuntia, ja mikäli latauspisteelle on jonoa, voi aikaa kulua enemmänkin.

Taloudellinen kannattavuus riippuu ajomäärästä ja myös asuinpaikasta

Koska sähkö on reilusti edullisempaa kuin raskaasti verotettu bensiini, sähköauton koko elinkaaren kustannukset saattavat jo nyt parhaimmillaan olla edullisemmat kuin vastaavan uuden polttomoottoriauton.

Täyssähköautojen elinkaarikustannuksia laskee jonkin verran myös se, että ne kaipaavat vähemmän huoltoa. Esimerkiksi öljyjen vaihto jää pois, eikä sähkömoottori muutenkaan edellytä polttomoottorin tapaan säännöllistä huoltoa. Myös jarrut kuluvat vähemmän tehokkaan sähkömoottorijarrutuksen ansiosta.

"Kannattavuus on toisaalta paljon kiinni siitä, kuinka paljon autolla ajetaan, koska hankintahinta muodostaa edelleen isoimman osan sähköauton hinnasta", Färkkilä muistuttaa.

Erityisesti lyhyemmän toimintasäteen lataushybridien kohdalla iso merkitys on myös sillä, pääseekö autoa jatkuvasti lataamaan paitsi kotona myös työpaikalla. Muuten voi käydä niin, että autoilija joutuu maksamaan sekä kalliin hankintahinnan että myös bensasta entiseen tapaan.

Lumeen peittynyt sähköauto latauksessa.
Sähköautoa ladataan useimmiten kotona tai työpaikalla.

Myös asuinmuodolla on iso merkitys latausmahdollisuuksien kannalta. Sähköauton lataaminen tavallisesta lämmitystolpasta on periaatteessa mahdollista, mutta se on hidasta, eikä sitä suositella muuta kuin hätä- tai väliaikaisratkaisuna.

Käytännössä sähköauto tarvitsee rinnalleen erillisen kotilatausaseman. Nykyään jo alle 1000 euron arvoisia laitteita on saatavilla sekä ulko- että sisäkäyttöön. Oma autotalli tai lämmin autopaikka ei siis ole välttämättömyys.

Taloyhtiössä saattaa olla kuitenkin vaikea saada läpi latauspisteitä pihaan tai parkkihalliin, mikäli muut osakkaat eivät suostu osallistumaan niiden kustannuksiin. Ulkona sijaitsevat parkkiruudut saattavat edellyttää uudelleen kaapelointia ja siten myös kaivuutöitä, ja perusinfrasta lasku lankeaa tyypillisesti koko taloyhtiön maksettavaksi.

Toisaalta latausinfran rakentaminen voi vaikuttaa myönteisesti asuntojen arvoon, ja reilun kolmasosan kustannuksista voi kattaa julkisella avustuksella, jonka myöntää Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus (ARA).

Aivan oma kysymyksensä ovat esimerkiksi Helsingin kantakaupungin vanhat kaupunginosat, joissa useimmat autot ovat kadunvarsipysäköinnissä. Niiden kohdalla latausmahdollisuudet ovat ainakin toistaiseksi hyvin heikot.

"Näillä tapauksissa bensa- ja dieselmallit tai ei-ladattavat hybridit vaikuttavat ainakin toistaiseksi järkevimmiltä ratkaisuilta", Färkkilä neuvoo.

Sähköauton vakuutus ei aina ole halpa, sillä korjaus voi tulla kalliiksi

Euroopassa jotkut vakuutusyhtiöt ovat tarjonneet sähköautojen vakuutuksia alennushinnoin vauhdittaakseen asiakashankintaa, kun taas Yhdysvalloissa ja Kanadassa vakuutusmaksut ovat olleet kalliimpia sähkö- ja hybridiautoille. Näin todetaan Liikennevakuutuskeskuksen tilaaman sähköautoselvityksen loppuraportissa.

Saman konsulttiyhtiö Gaian toteuttaman selvityksen mukaan painetta korkeampiin vakuutusmaksuihin tulee ennen kaikkea siitä, että sähköautoja on keskimääräistä kalliimpi korjata.

Sähköautot ovat ylipäätään keskimäärin arvokkaampia kuin polttomoottoriautot, ja niissä on paljon uutta teknologiaa, joka vaatii automekaanikoilta erityisosaamista.

Kolari voi tulla kalliiksi erityisesti niissä tilanteissa, joissa arvokkain osa eli akusto joudutaan osin tai kokonaan vaihtamaan. Myös pienemmän peltivaurion korjaamisesta saattaa koitua yllättävä lasku, mikäli esimerkiksi maalauksesta aiheutuva kuumuus edellyttää akkujen siirtämistä.

Ifin verkkokaupassa voit laskea hinnan vakuutukselle jo ennen auton ostoa.
  • Tarvitsetko vakuutuksen sähköautoon tai ladattavaan hybridiin?

    Ifin verkkokaupassa voit nyt alle minuutissa laskea autovakuutuksen hinnan myös täyssähköautolle. Saat hinnan pelkän rekisterinumeron perusteella, eikä sinun siis tarvitse vielä omistaa autoa. Samalla saat täyskaskon, osakaskon tai pelkän liikennevakuutuksen hinnat kätevästi vertailuun.

    Laske hinta
  • Haluatko tarjouksen myös muista vakuutuksista?

    Ifin täyskaskon tai osakaskon valitsemalla saat 10 % keskittämisedun kaikkiin vakuutusmaksuishisi, ja Ifin kotivakuutuksen kanssa etusi nousee jopa 16 prosenttiin. Voit laskea kokonaisuudelle hinnan verkkokaupassa tai jättää meille soittopyynnön, jolloin laskemme sinulle tarjouksen puolestasi.

    Jätä soittopyyntö

Valtio voi vauhdittaa sähköautojen myyntiä

Jo tällä hetkellä autojen kuluttajahintaan vaikuttaa Suomessa merkittävästi autovero, joka on päästöihin sidottu. Toinen hintoihin suoraan vaikuttava asia on se, korottaako valtio nykyistä täyssähköautoista maksettavaa 2000 euron tukea.

Joissakin alan keskusteluissa tukea on ehdotettu nostettavaksi 4000 euroon tai jopa 6000 euroon tai laajennettavaksi myös ladattaviin hybrideihin sekä työsuhdeautoihin.

Tunnettu esimerkki valtion voimakkaasta ohjauksesta on Norja, joka on jo 1990-luvulta saakka tukenut liikenteen sähköistämistä erilaisilla kannustimilla. Sähköautoista ei tarvitse siellä esimerkiksi maksaa 25 prosentin arvonlisäveroa tai tuontitulleja, ja myös julkisesta pysäköinnistä ja tiemaksuista saa alennuksia.

Politiikka vaikuttaa tuottavan tuloksia, vaikkakin se maksaa Norjan valtiolle miljardeja vuodessa.

Vuoden 2019 aikana täyssähköautojen osuus uusien autojen myynnistä nousi jo 50 prosentin paikkeille, jonka lisäksi lataushybrideillä on noin 10 prosentin osuus.

Norjassa Ifin sähköautoasiantuntijana toimivan Laurens Bijlin mukaan sähköautojen verokannustimet ovat painaneet varsinkin kaupunkiseuduilla asuvien vaakakupissa enemmän kuin niihin vielä jokin aika sitten liitetty lyhyt toimintasäde.

"Kun markkinoille tulee pidemmällä toimintasäteellä varustettuja sekä yhä edullisempia malleja, sähköautot ovat leviämässä ympäri maata", Bijl kertoo.

Veroratkaisujen venyminen hidastaa autokauppaa

Suomessa oli vuoden 2019 puolivälissä vasta reilut 21 000 sähköautoa, joista iso enemmistö, noin 84 prosenttia, oli ladattavia hybridejä. 2020-luvun mittaan isointa määrän kasvua ennustetaan kuitenkin hintakilpailukyvyn vuoksi täyssähköautoille.

Esimerkiksi valtioneuvoston tilaaman selvityksen loppuraportissa todetaan, että 2020-luvun loppuun mennessä täyssähköautoja voisi olla 300 000 ja ladattavia hybridejä 230 000, mikäli valtio kannustaa hankintoihin vahvoilla ohjaustoimenpiteillä.

Toisaalta tulevien veroratkaisujen spekuloinnilla ja päätösten pitkittymisellä voi olla myös huonoja seurauksia Suomen autokannan uusiutumiselle.

Tähän antaa viitteitä myös Ifin kysely. Reilu neljäsosa (26 %) siihen vastanneista kertoi, että poliittinen keskustelu autoverotuksen ympärillä on vähentänyt innokkuutta vaihtaa autoa ennen veroratkaisujen selviämistä.

Erityisen paljon keskustelulla on ollut vaikutusta miehiin (30 %), viisikymppisiin (30 %) sekä nykyisiin diesel- (37 %) tai bensiiniauton (30 %) omistajiin.

Käytettyjen autojen markkinoilla hyvä tarjonta myös ladattavissa hybrideissä

Sähköautojen yleistyminen uusien autojen markkinoilla tarkoittanee sitä, että uudehkoja bensa- ja dieselmalleja on jatkossakin saatavissa käytettyjen autojen markkinassa.

"Muutaman vuoden ikäinen bensa- tai dieselauto on sekin ympäristöystävällisempi kuin vastaava 10 vuoden ikäinen auto. Erityisesti pienhiukkaspäästöjä ja typen oksideja on saatu reippaasti alas", Färkkilä muistuttaa.

Käytettyjen autojen kauppa on Suomessa viime vuosina muuttunut entistä ammattimaisemmaksi. Omatoimiset autonhakureissut ulkomailta ovat antaneet tilaa Suomessa välikäsien kautta tapahtuvalle käytettyjen autojen kaupalle, ja autot tuodaan Suomeen entistä useammin Ruotsista.

Näin ollen myös Ruotsin autokannan kehityksellä on iso vaikutus siihen, millaisia käytettyjä autoja Suomeen saadaan.

Suomen käytettyjen autojen markkinassa liikkuu parhaillaan jo aika paljonkin lataushybridejä, mutta täyssähköautot ovat vielä harvinaisia.

Sähköautoissa akkujen kuluminen ei ole lainkaan samanlainen ongelma kuin vaikka älypuhelimissa tai tietokoneissa. 

Jos on hankkimassa täyssähköautoa tai lataushybridiä käytettynä, kannattaa silti tarkistaa, millainen takuu valmistajalla on akkuihin ja siirtyykö takuu automaattisesti myös uudelle omistajalle. Tyypillinen takuu akuille on nykyään 8 vuotta tai 100 000 ajokilometriä.

  • Mies kokeilee käytettyä autoa.

    Hanki käytetty auto järkevään hintaan

    Myös käytetyissä autoissa alkaa olla tarjolla vaihtoehtoisia käyttövoimia ja muuta uutta teknologiaa. Laajassa artikkelissamme pureuduimme yksityiskohtaisesti käytettyjen autojen nykyiseen markkinaan.

    Käytetyn auton osto
  • Auto kuvattuna tiellä syksyisessä maisemassa.

    Ifistä vakuutus autoon kuin autoon

    Autoa voi olla vaikea valita, mutta Ifissä se on aina helppo vakuuttaa. Saat kakkosautoon samat bonukset ja edut kuin ykkösautoon, ja laskutus onnistuu myös kuukausierissä.

    Osta autovakuutus
  • Näkymä uudehkon auton ratista.

    Liisaus on vaihtoehto omalle autolle

    Mikäli tarvitset autoa vain keskipitkällä aikavälillä tai et katso järkeväksi sitoutua pidemmäksi aikaa johonkin tiettyyn autoon, leasingauto voi olla sinulle sopiva ratkaisu.

    Sopiiko leasing sinulle?