Hirvikolari ja peurakolari

Hirvieläinkolarien määrä on Suomessa kasvanut tällä vuosikymmenellä reippaasti. Katso vinkkimme hirvi- ja peurakolarien välttämiseksi ja varaudu eläinvahinkoihin ainakin osakaskolla.

Jouduitko hirvi- tai peurakolariin?

Kun sinulla on Ifin autovakuutus ja siinä osa- tai täyskasko, saat apua tien päälle 24/7 ja tarvittaessa hinauksen. Tällöin korvaamme myös omaisuusvahingot mistä tahansa eläimestä, oli se sitten hirvi, peura, kauris tai poro. Liikennevakuutuksesta saat korvauksen vain henkilövahinkojen osalta.

Hämärä laskeutuu – Hirvet ja peurat lähtevät liikkeelle

Yli 70 prosenttia hirvieläinonnettomuuksista tapahtuu pimeässä, ja törmäysriski on suurimmillaan, kun auringonlaskusta on kulunut tunti.

Hirvet ovat aktiivisimmillaan auringonlaskun aikaan ja lähtevät tuolloin siirtymään yöruokailualueille. Hämärässä ne myös uskaltautuvat ylittämään teitä – siis juuri samaan aikaan, kun autoilijan näkyvyys heikkenee.

Hirvieläinkolarit ovat yleisimpiä pimeään vuodenaikaan loka-joulukuussa, jolloin Ifin vahinkotilastojen mukaan sattuu noin puolet kaikista eläinkolareista. Eniten kolareita sattuu marraskuussa ja viikonpäivistä eniten perjantaisin.

Näin suojaudut ennakolta hirvi- tai peurakolareilta

  • Ota varoitusmerkit hirvivaarasta vakavasti ja valitse oikea tilannenopeus erityisesti pimellä sekä ilta- ja aamuhämärän aikaan.
  • Tarkkaile pusikkoja tien vierustalla ennen muuta niissä kohdissa, joissa hirviaita loppuu tai alkaa.
  • Jarruta heti, mikäli havaitset jotain poikkeavaa. Esimerkiksi metsästyskauden aikaan tien yli juokseva metsästyskoira tai havainto metsästäjistä tien reunassa voi olla merkki siitä, että myös hirvi on aivan lähellä.
  • Käytä mahdollisuuksien mukaan kaukovaloja.
Hirvi ylittää tien yli vasemmalta oikealle.
Tämä tilanne on erityisen vaarallinen, sillä mutkan takaa voi tulla vastaan toinen auto.

Hirvi jolkuttaa tielle – Mihin suuntaan väistät?

  • Nyrkkisääntönä on, että hirvi kannattaa väistää sen peräpuolelta. Tilanne on siis melko selkeä silloin, kun hirvi tulee eteen oikealta puolelta tietä.
  • Mikäli hirvi tuleekin vasemmalta, tilanne on hankalampi. Hirvi kannattaa edelleen mahdollisuuksien mukaan väistää peräpuolelta, mutta samalla pitäisi varoa, ettei ajaudu toisen auton kanssa nokkakolariin vastaantulijoiden kaistalla.
  • Väistötilanne etenee usein silmänräpäyksessä, ja siksi kuskin ratkaisu tapahtuu enemmän lihasmuistin kuin tietoisen harkinnan pohjalta. Ajoharjoittelulla voi koittaa sisäistää oikeanlaisen väistöliikkeen, mutta nopeudella on suurin vaikutus reagointiaikaan.

Peurakolarit ovat lisääntyneet rajusti

Peurakolarien määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana kaatolupien lisäämisestä huolimatta. Vuonna 2018 valkohäntäpeuraan liittyneitä onnettomuuksia sattui Suomessa yhteensä 6251, kertoo Tilastokeskus.

Törmäystilastoja hallitsee siis nykyään valkohäntäpeura, jonka jälkeen tulee metsäkauris (4052 onnettomuutta vuonna 2018) ja vasta tämän jälkeen hirvi.

Peurakolarit ajoittuvat eniten vuoden viimeisille kuukausille, ja korkein piikki onnettomuustilastoissa on marraskuussa. Esimerkiksi vuonna 2018 yksistään marraskuussa sattui 1439 peurakolaria.

Peurakolarissa henkilövahingot jäävät onneksi usein vähäisemmiksi, ja auto selviää peltivahingoilla. Ifin eläinkolarin ajoneuvolle aiheuttamista vaurioista maksama korvaus on keskimäärin reilut 3100 euroa.

Keskimääräinen korvaus eläinkolarista on yli 3100 euroa.

Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla ryskyy eniten

Valkohäntäpeurien ja metsäkauriiden leviämisen myötä riistaonnettomuudet keskittyvät yhä vahvemmin ruuhka-Suomeen. Vuonna 2018 sattuneista noin 12 000 riistaonnettomuudesta yli puolet sattui Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Myös Satakunnassa ja Kanta-Hämeessä onnettomuuksia sattui huomattavasti enemmän kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Tämä näkyy myös Ifin tilastoissa, joiden mukaan autoilijan riski törmätä eläimeen on Etelä-Suomessa kasvanut lähes 50 prosentilla viimeisten kolmen vuoden aikana ja keskisessäkin Suomessa noin 30 prosentilla.

Hirvikolarien määrä on pienentynyt 2000-luvun alusta

Vuonna 2018 Suomessa sattui Tilastokeskukseen mukaan yhteensä 1956 hirvionnettomuutta, kun huippuvuonna 2001 hirvionnettomuuksia oli 3048. Suurin selittävä tekijä onnettomuuksien määrän laskulle on hirvikannan pieneneminen.

Monissa uudemmissa automalleissa auton kori on muotoiltu siten, että törmäystilanteessa hirvi kierähtää helpommin auton yli sen sijaan, että eläin tulisi tuulilasista sisään. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että kuolemantapaukset hirvionnettomuuksissa ovat vähentyneet. Uusi auto ei kuitenkaan edelleenkään yksinään tarjoa varmaa suojaa hirvikolarissa.