Hirvi- ja peurakolarit
Hirvieläinkolarien määrä on edelleen nousussa, mikä johtuu etenkin peurakannan kasvusta viime vuosina. Ifin asiantuntijat neuvovat hiljentämään vauhtia erityisesti metsästyskauden alkaessa. Näin vältät hirvi- ja peurakolarit ja tiedät miten toimia, jos tienvarressa seisoo hirvi.
Näin suojaudut ennakolta hirvi- tai peurakolareilta
- Huolehdi ajovalojen kunnosta. Palaneet polttimot on hyvä vaihtaa mahdollisimman nopeasti.
- Ota varoitusmerkit hirvivaarasta vakavasti ja valitse oikea tilannenopeus erityisesti pimeällä sekä ilta- ja aamuhämärän aikaan.
- Tarkkaile pusikkoja tien vierustalla etenkin niissä kohdissa, joissa hirviaita loppuu tai alkaa.
- Jarruta heti, mikäli havaitset jotain poikkeavaa, huomioiden kuitenkin takanasi ajavat autot. Esimerkiksi metsästyskauden aikaan tien yli juokseva metsästyskoira tai havainto metsästäjistä tien reunassa voi olla merkki siitä, että myös hirvi on aivan lähellä.
- Käytä mahdollisuuksien mukaan kaukovaloja.
Hirvi jolkottaa tielle – Mihin suuntaan väistät?
- Nyrkkisääntönä on, että hirvi kannattaa väistää sen peräpuolelta. Tilanne on siis melko selkeä silloin, kun hirvi tulee eteen oikealta puolelta tietä.
- Mikäli hirvi tuleekin vasemmalta, tilanne on hankalampi. Hirvi kannattaa edelleen mahdollisuuksien mukaan väistää peräpuolelta, mutta samalla pitäisi varoa, ettei ajaudu toisen auton kanssa nokkakolariin vastaantulijoiden kaistalla.
- Väistötilanne etenee usein silmänräpäyksessä, ja siksi kuskin ratkaisu tapahtuu enemmän lihasmuistin kuin tietoisen harkinnan pohjalta. Ajoharjoittelulla voi koittaa sisäistää oikeanlaisen väistöliikkeen, mutta nopeudella on suurin vaikutus reagointiaikaan.
Jouduitko hirvi- tai peurakolariin?
Kun sinulla on Ifin autovakuutus ja siinä osa- tai täyskasko, saat apua tien päälle 24/7 ja tarvittaessa hinauksen. Tällöin korvaamme myös omaisuusvahingot mistä tahansa eläimestä, oli se sitten hirvi, peura, kauris tai poro. Liikennevakuutuksesta saat korvauksen vain henkilövahinkojen osalta.
Ifin eläinkolarin ajoneuvolle aiheuttamista vaurioista maksama korvaus on keskimäärin yli 3 100 euroa. Keskimääräinen vahingosta maksettu korvaus on viime vuosina ollut kasvussa.
Hirvet ja peurat lähtevät liikkeelle hämärän laskeutuessa
Yli 70 prosenttia hirvieläinonnettomuuksista tapahtuu pimeässä, ja törmäysriski on suurimmillaan, kun auringonlaskusta on kulunut tunti. Vuonna 2021 Manner-Suomen tieliikenteessä tapahtui kaikkiaan 13 953 riistaonnettomuutta, Tilastokeskus raportoi.
Hirvet ovat aktiivisimmillaan auringonlaskun aikaan ja lähtevät tuolloin siirtymään yöruokailualueille. Hämärässä ne myös uskaltautuvat ylittämään teitä – siis juuri samaan aikaan, kun autoilijan näkyvyys heikkenee.
Hirvieläinkolarit ovat yleisimpiä pimeään vuodenaikaan loka-joulukuussa, jolloin Ifin vahinkotilastojen mukaan sattuu noin puolet kaikista eläinkolareista. Eniten kolareita eli kuudesosa koko vuoden kolarimäärästä sattuu marraskuussa ja viikonpäivistä eniten perjantaisin. Hiljaisinta onnettomuusaikaa on helmi-maaliskuu.
Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla ryskyy eniten
Valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden leviämisen myötä riistaonnettomuudet keskittyvät yhä vahvemmin ruuhka-Suomeen. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 sattuneista riistaonnettomuuksista lähes puolet tapahtui Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Myös Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Kanta-Hämeessä tapahtui paljon onnettomuuksia, onnettomuuksia sattui huomattavasti enemmän kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Tämä näkyy myös Ifin tilastoissa, joiden mukaan autoilijan riski törmätä eläimeen on Etelä-Suomessa kasvanut lähes 50 prosentilla viimeisten kolmen vuoden aikana ja keskisessäkin Suomessa noin 30 prosentilla.
Eniten kolareita tapahtuu marraskuussa
Manner-Suomen tieliikenteessä sattui vuonna 2021 lähes 14 000 riistaonnettomuutta, 51 vähemmän kuin vuonna 2020. Vaarallisinta aikaa riistaonnettomuuksien osalta oli marraskuu, jolloin kirjattiin kaikkiaan 2 264 riistaonnettomuutta. Se on noin kuudesosa kaikista tapauksista. Onnettomuuksissa on ollut mukana valkohäntäpeuroja, metsäkauriita, hirviä, metsäpeuroja, villisikoja ja kuusipeuroja, kertoo Tilastokeskus.
Törmäystilastoja hallitsee nykyään valkohäntäpeura, jonka kanssa kolariin vuonna 2021 joutui 6 607 ajoneuvoa. Toiseksi eniten onnettomuuksia aiheuttivat metsäkauriit, 5 537 kertaa.
Vuonna 2021 eniten kasvoivatkin metsäkaurisonnettomuudet, joita tapahtui 443 kappaletta enemmän edellisvuoteen verrattuna.
Peurakolarissa henkilövahingot jäävät onneksi usein vähäisemmiksi, ja auto selviää peltivahingoilla. Ifin eläinkolarin ajoneuvolle aiheuttamista vaurioista maksama korvaus on keskimäärin reilut 3 100 euroa.
Hirvikolarien määrä jatkaa pienentymistään
Onnettomuustilastojen ykkössijaa edelleen pitävien valkohäntäpeurojen aiheuttamien kolareiden määrä on kuitenkin myös pienentynyt vuoteen 2020 verratessa. Valkohäntäpeurakolareita tapahtui 645 vähemmän vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna.
Metsäpeura-, villisika- ja kuusipeurakolareita tapahtui vuonna 2021 yhteensä 129 kappaletta ja niiden osuus kaikista onnettomuuksista oli pieni.
Monissa uudemmissa automalleissa auton kori on muotoiltu siten, että törmäystilanteessa hirvi kierähtää helpommin auton yli sen sijaan, että eläin tulisi tuulilasista sisään. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että kuolemantapaukset hirvionnettomuuksissa ovat vähentyneet. Uusi auto ei kuitenkaan edelleenkään yksinään tarjoa varmaa suojaa hirvikolarissa.