Taloudellinen valmistautuminen eläkeaikaan

Teetkö sinä kuten muut suomalaiset – ”Valmistaudun eläkkeeseen karsimalla kulutustani"

Taloudellinen pärjääminen eläkkeellä mietityttää

Eläke tarkoittaa lisääntyvää vapautta ja vapaa-aikaa, mutta yleensä myös keventyvää kukkaroa. Ifin teettämän kyselytutkimuksen mukaan taloudellinen varautuminen on eläkkeelle valmistautuvien mielessä usein.

Jopa 85 prosenttia eläkkeelle lähivuosina jäävistä kertoo aloittaneensa taloudellisen valmistautumisen eläkkeelle siirtymiseen. Joka toista huolestuttaa taloudellinen pärjääminen eläkkeellä.

Eläkkeelle varautumisen ykkösenä säästäminen

Suomalaisten tavat valmistautua eläkeajan rahatilanteeseen ovat kirjavia. Suosituin tapa valmistautua eläkkeeseen on karsia päivittäistä kulutusta. Neljä kymmenestä eläkeaikaan valmistautuvasta kertoo välttävänsä aiempaa useammin turhia ostoksia ja miettivänsä kahdesti, mihin haluaa panostaa. Kolme kymmenestä sijoittaa rahastoihin, säästötilille tai osakkeisiin tai pitää sijoitusasuntoa.

Säästämisen ja sijoittamisen lisäksi työnteko on yksi suosituimmista keinoista varautua eläkeaikaan. Lähes kolme kymmenestä suunnittelee tekevänsä töitä eläkkeen alkamisen jälkeenkin. Yhtä moni pitkittää eläkkeelle jäämistä mahdollisimman myöhään. Kaksi kymmenestä varautuu tulevaan vapaaehtoisen eläkevakuutuksen tai kattavien vahinkovakuutusten kautta.

Myös muita keinoja varautua eläkeaikaan löytyy. Siinä missä yksi kertoo maksaneensa omistusasunnon velan pois hyvissä ajoin ennen eläkeikää, toinen kertoo muuttavansa eläkkeen myötä edullisempaan maahan asumaan. Ainoastaan 15 prosenttia vastaajista ei valmistaudu taloudellisesti millään tavalla eläkeaikaan.

Huoli eläkeajan rahatilanteesta yleistynyt

Kyselyn perusteella vaikuttaa siltä, että aiemmin eläkeajan taloustilanteeseen suhtauduttiin huolettomammin kuin nykyään. Joka neljäs jo eläkkeellä olevista kertoo kyselyssä, ettei varautunut taloudellisesti eläkeaikaan millään tavalla. Usea myös mainitsee, että työn tekeminen itsessään on ollut riittävää taloudellista varautumista eläkeaikaan.

Neljä kymmenestä karsi päivittäisestä kulutuksestaan ja kolme kymmenestä teki sijoituksia ennen eläkkeelle jäämistään. Eläkkeelle siirtymisen pitkittäminen, töiden teko eläkkeellä tai vakuutukset eivät kiinnostaneet varautumismielessä siinä määrin kuin nuorempaa, tällä hetkellä eläkkeelle valmistautuvaa joukkoa.

Toisaalta kaikilla ei ole ollut mahdollisuutta varautua tulevaan eläkeaikaan, kun eläke on tullut vastaan yllättäen.

Eläkeläiset sanovat ”ei” holhoukselle

Eläkkeellä olevien palvelutarpeet ovat osin täysin samoja kuin muillakin suomalaisilla, mutta myös jotain erityistoiveita eläkeläisillä on. Kahdeksan kymmenestä eläkeläisestä kertoo, että erilaisten terveyspalveluiden merkitys kasvaa eläkkeellä. Terveyteen liittyvien palveluiden määrässä, laadussa ja saatavuudessa on monen mielestä parantamisen varaa.

Hieman useampi kuin kolme kymmenestä kertoo hoivapalveluiden tarpeen kasvusta, ja yhtä moni sanoo kaipaavansa vapaa-ajan viettoon kuten liikuntaan liittyviä palveluja. Osa on sitä mieltä, että yhteiskunta ja yritykset tarjoavat jo nykyisellään riittävästi palveluja, mutta eläkkeellä niistä pitäisi nauttia ilmaiseksi tai ainakin edullisemmin.

Mielipiteet palveluiden tarpeesta siis vaihtelevat, mutta tärkeänä nähdään kautta linjan sitä, että palveluiden suhteen eläkeläisiä ei nähdä holhottavana joukkona vaan tiedostavina kuluttajina, joille kannattaa kehittää houkuttelevia palveluja.

Kyselyn tiedot ovat peräisin vakuutusyhtiö Ifin teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi yhteensä 750 yli 55-vuotiasta suomalaista syyskuussa 2016. Kyselyyn osallistujat valittiin siten, että he vastaavat yli 55-vuotiaiden suomalaisten asuinpaikka-, sukupuoli- ja ikäjakaumaa. Kyselyyn osallistujista 506 on eläkeläisiä.

Näin suomalaiset varautuvat taloudellisesti eläkkeeseen:

  • Karsin päivittäistä kulutustani (41 %)
  • Teen sijoituksia (esim. säästötileille, rahastoihin, osakkeisiin tai sijoitusasuntoon) (30 %)
  • Teen töitä eläkkeen alkamisen jälkeenkin (28 %)
  • Teen töitä mahdollisiman pitkään ennen eläkkeelle jäämistä (28 %)
  • Vakuutusten avulla (vapaaehtoinen eläkevakuutus, vahinkovakuutukset) (20 %)

Vastaajat ovat yli 55-vuotiaita suomalaisia, jotka eivät ole vielä eläkkeellä.