Työturvallisuus

Työnantaja vastaa työpaikan olosuhteiden turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Laki velvoittaa työnantajaa laatimaan työsuojelun toimintaohjelman. Toimintaohjelma kattaa työpaikan keskeiset työturvallisuusasiat, kuten työsuojelupolitiikan, työn organisoinnin ja vastuukysymykset. Tärkeää on, että ohjelma laaditaan työpaikan tarpeet ja lähtökohdat huomioiden. Toimintaohjelma on suositeltavaa laatia kirjallisena. Voit katsoa esimerkkiä Työturvallisuuskeskuksen tekemästä mallipohjasta.

Lue lisää

• Työturvallisuuslaki (738/2002)    

Kaikkien työnantajien on järjestelmällisesti selvitettävä työpaikan haitta- ja vaaratekijät. Tämä tehdään usein osana työpaikan riskien arviointia, joka on hyvä toteuttaa yhdessä esimiesten ja työntekijöiden kanssa. Hyvin dokumentoitu selvitys työn vaaratekijöistä on useassa tapauksessa ollut peruste jättää työnantaja tuomitsematta työturvallisuusrikoksesta vakavan työtapaturman yhteydessä.

Lue lisää 

• Työturvallisuuslaki (738/2002), 10 §   
• Työturvallisuuskeskus: Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi (lomakkeet, työkirja, vinkkejä toteutukseen)
• Työsuojeluhallinto: tyosuojelu.fi - sivusto

Työturvallisuuskeskus ylläpitää työsuojeluhenkilörekisteriä työsuojelun yhteistoimintahenkilöstöstä työpaikoilla. Työnantaja on velvollinen ilmoittamaan rekisteriin työnantajaa ja työsuojelua koskevia tietoja, kuten työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutetun sekä mahdollisen työsuojelutoimikunnan tiedot. Ilmoituksen tekee työsuojelupäällikkö tai muu työnantajan valtuuttama henkilö.

Työsuojeluhenkilörekisterin tietoja käytetään Työturvallisuuskeskuksessa työsuojelutiedon välittämiseen ja työsuojelukoulutusten järjestämiseen. Työturvallisuuskeskus voi luovuttaa tietoja myös muille työsuojelukoulutusta järjestäville tahoille vastaavaan tarkoitukseen.

Lue lisää:

• Laki työsuojeluhenkilörekisteristä (1039/2001)     
• Työsuojeluhenkilörekisteri 

Työntekijöillä tulee olla riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä työturvallisuudesta. Lisäksi työntekijän tule saada riittävä perehdytys työhön, työolosuhteisiin, työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön. Opastusta tulee antaa myös erilaisten häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta (esimerkiksi huolto-, korjaus- ja puhdistustyöt).

Vastuu koulutusten ja perehdytysten järjestämisestä on työnantajalla, käytännössä lähimmällä esimiehellä. Huolellisesti laaditulla koulutussuunnitelmalla voidaan varmistaa, että koulutuksista ja perehdytyksistä huolehditaan yrityksen kaikissa toiminnoissa riittävällä laajuudella. Dokumentit järjestetyistä koulutuksista on hyvä tallentaa mahdollisia myöhempiä kyselyjä ja selvittelyjä varten.

Esimerkkejä työturvallisuuskoulutusten aiheista:

• Työturvallisuuskortti (tyoturvallisuuskortti.fi)
• Turvapassi (Suomen Punainen Risti, redcross.fi)
• Työsuojelun peruskurssi ja jatkokurssi (Työturvallisuuskeskus, ttk.fi ja Työterveyslaitos, ttl.fi)
• Ensiapukoulutus (suomenensiapukoulutus.fi tai redcross.fi)  
• Trukin turvallinen käsittely   
• Ammattikuljettajien turvallinen ajo    
• Työturvallisuuslaki ja -asetukset   
• Työsuojeluvastuut   
• Nosturin ja henkilönostimen käyttö    
• Koneturvallisuus    
• Kemikaaliturvallisuus    
• Sähköturvallisuus     
• Korkealla tehtävät työt    
• Uhkatilanteet    
• Työmatkariskit     
• Ergonomia.

Työnantajalla on velvollisuus tarkkailla jatkuvasti rakennustyömaiden ja niillä käytettävien työtapojen turvallisuutta. Lisäksi työnantajan tulee seurata toteutettujen parannusten vaikutusta työturvallisuuteen ja työterveyteen.

Rakennustyömailla on tehtävä vähintään kerran viikossa yleinen työmaatarkastus, jonka tavoitteena on selvittää ja ennaltaehkäistä työstä ja laitteista aiheutuvat vaarat. Tarkastuskäynnillä on mukana aina sekä työnjohdon että työntekijöiden edustajia.

Viikoittaiset työmaatarkastukset voidaan tehdä talonrakennusalalla esimerkiksi TR-mittarin ja maanrakennusalalla MVR-mittarin avulla. Työmailla mittauksia tekevillä henkilöillä on oltava samat arviointiperusteet luotettavien tulosten saamiseksi.

TR-mittarilla havainnoitavat asiat:

• telineet, kulkusillat ja tikkaat
• koneet ja välineet
• putoamissuojaus
• työskentely
• sähkö ja valaistus
• järjestys
• pölyisyys.

MVR-mittarilla havainnoitavat asiat:

• työskentely ja koneenkäyttö
• kalusto
• suojaukset ja varoalueet
• ajo- ja kulkuväylät
• järjestys ja varastointi.

Lue lisää:

• Valtioneuvoston asetus rakennusturvallisuudesta (205/2009)       
• Lisätietoa TR- ja MVR-menetelmistä ja muista työolosuhdemittareista  
• TR-mittarin lomakepohja     
• MVR-mittarin lomakepohja 

Työntekijän on käytettävä henkilönsuojainta, jos työhön liittyvää vaaraa ei voida poistaa teknisillä ratkaisuilla tai työjärjestelyillä. Henkilönsuojaimilla tarkoitetaan varusteita, jotka suojaavat tapaturmalta tai sairastumiselta työssä. Niitä ovat esimerkiksi suojalasit, turvakengät, suojakäsineet, kypärät, kuulon- ja hengityksensuojaimet, valjaat ja suojahaalarit.

Työnantajalla on velvollisuus arvioida henkilönsuojaimen tarpeellisuus. Jos suojain tarvitaan, työnantajan pitää hankkia se ja valvoa sen käyttämistä. Työntekijällä puolestaan on velvollisuus käyttää työnantajan antamaa suojainta.

Suojainten valinta työpaikalla perustuu työpaikalla tehtyyn riskien arviointiin. Sen perusteella valitaan kyseiseen työtehtävään sopivat suojaimet, joiden tulee olla CE-merkittyjä ja tyyppihyväksyttyjä. Työntekijöille tulee järjestää suojainkoulutusta, jossa käydään läpi muun muassa suojainten oikea käyttö, huolto ja säilytys.

Lue lisää:

• Henkilönsuojainten valinta ja käyttö työpaikalla -opas      
• Valtioneuvoston päätös henkilösuojainten valinnasta ja käytöstä työssä      
• Työsuojeluhallinto: tyosuojelu.fi -sivusto    
• Työturvallisuuslaki (738/2002)

Kuhunkin työhön saa käyttää vain vaatimusten mukaisia ja kyseiseen työhön soveltuvia koneita, laitteita ja työvälineitä. Käytössä on noudatettava valmistajan antamia ohjeita. Koneet on pidettävä kunnossa koko käyttöikänsä ajan ja käytön pitää olla turvallista työntekijöille. Työnantaja vastaa koneiden turvallisuudesta työpaikalla.

Koneen valmistajan tulee arvioida koneen vaarat, noudattaa laadittuja standardeja ja kiinnittää koneeseen CE-merkki vakuutuksena siitä, että kone täyttää vaatimukset. Työnantaja on vastuussa koneiden käyttöönotosta, käyttökoulutuksesta, asianmukaisesta käytöstä, huollosta sekä koneiden kunnon valvonnasta.

Arvioitaessa koneiden ja laitteiden turvallisuutta on hyvä havainnoida ainakin seuraavia asioita:

• kytkimet (käyttö- ja turvakytkinten sijoittelu ja merkinnät)
• varoitusmerkinnät (varoituskyltit, vaara-alueen merkinnät)
• suojarakenteet
• huoltotasot, portaat ja kaiteet
• kompastumisvaaran minimointi (siisteys ja järjestys)
• käyttöohjeet
• melu-, pöly- ja kaasupäästöt.

Lue lisää:

• Työsuojeluhallinto: tyosuojelu.fi -sivusto  

Läheltä piti -tilanteella tarkoitetaan vaaratilannetta, jossa tapaturman sattuminen on ollut lähellä, mutta vahingoilta on vältytty.

Vaaratilanteessa henkilö on alttiina jollekin vaaralle (esimerkiksi melu, kemikaalit, sähkö), mutta vahinkoa ei välttämättä ole sattunut.

Suomessa korvataan vuosittain yli 120 000 työtapaturmaa. Läheltä piti -tilanteita on arvioitu sattuvan 10-kertainen ja vaaratilanteita 30-kertainen määrä. Yrityksissä, joissa myös nämä tilanteet ilmoitetaan ja tutkitaan aktiivisesti, on havaittu tapaturmien määrän ja niistä aiheutuvien kustannusten huomattavaa laskua.

Hyvä järjestys työpaikalla pienentää työtapaturmariskejä ja helpottaa päivittäisiä toimintoja, kuten tavaroiden siirtoa. Riittävä siisteys työtiloissa ja henkilöstötiloissa on edellytys hyvälle sisäilmalle.

Hyvän järjestyksen ylläpitäminen edellyttää töiden ja toimintojen suunnittelua, työntekijöiden perehdyttämistä työtapoihin sekä sovittujen tapojen noudattamisen valvontaa. Tähän voidaan käyttää standardoitua työn johtamisen järjestelmää (esimerkiksi 5S), jonka avulla varmistetaan, että järjestyksestä huolehditaan yrityksen kaikissa toiminnoissa riittävällä tarkkuudella.

5S on Japanissa kehitetty työpaikkojen organisointiin ja työmenetelmien standardointiin keskittyvä menetelmä. Tavoitteena on jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti kohottaa työpaikan järjestystä ja siisteyttä ja sitä kautta turvallisuutta. Työpisteen järjestys luodaan ja sitä ylläpidetään viiden eri vaiheen kautta: Lajittele, Järjestele, Puhdista, Ohjeista ja Ylläpidä.

Hyvään järjestykseen kuuluvat:

• turvalliset ja siistit kulkutiet, käytävät, uloskäynnit ja työskentelytasot
• asianmukaiset tilat tavaroiden käsittelylle, varastoinnille ja kuljetukselle
• työvälineiden, laitteiden ja työjätteiden säilytys omilla paikoillaan
• esteetön pääsy alkusammutuskaluston ja sähkökaappien luo
• asianmukaiset turvamerkinnät
• esteettömät ja merkityt poistumisreitit.

Siisteyteen kuuluu lian, pölyjen ja roskien poistaminen työtiloista. Siivouksen perusteellisuus ja siivouskertojen tiheys riippuu työpaikan olosuhteista.

Lue lisää:

• Työsuojeluhallinto: tyosuojelu.fi -sivusto 

Yli kolmasosa kuljetus- ja varastointitoimialan työtapaturmista on putoamisia, liukastumisia ja kaatumisia. Työnantaja on velvollinen arvioimaan työpaikan vaarat ja niihin liittyvän riskin.

Liukastumis- ja kaatumistapaturmia voidaan ennaltaehkäistä muun muassa varmistamalla

• työskentelytilan riittävä valaistus
• työtehtävään sopivien jalkineiden käyttö
• kulkuväylien ja lastauslaitureiden siisteys
• henkilöstön riittävä koulutus ja opastus.

Lue lisää:

• Tapaturmavakuutuskeskus: Tikku-tilastosovellus