Voiko mielenterveyden häiriöistä johtuvia sairauspoissaoloja ennaltaehkäistä?
Lähes joka neljäs aikuisista kokee vuosittain mielenterveyden haasteita. Eniten niitä on nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä. Mielenterveyden häiriöt ovat myös yleisin syy sairauspoissaoloille ja työkyvyttömyydelle.
Yksittäisistä ammattiryhmistä esiin nousevat tieto- ja asiantuntijatyötä tekevät, joiden työ on usein vaativaa ja vapaa-ajan puolelle läikkyvää. Tavallisimpia mielenterveyden häiriöitä ovat masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt.
Poissaolot ja kustannukset lisääntyneet
Mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot ovat lisääntyneet jatkuvasti ja jyrkästi. Sairauspäivärahaa mielenterveyteen liittyvistä syistä saaneiden määrä kasvoi vuosien 2016 ja 2021 välillä yli 60 %. Mielenterveyden häiriöiden vuosikustannuksiksi Suomessa on arvioitu jo 11 miljardia euroa.
Tässä artikkelissa
Valtaosalla mielenterveyden perusteella sairauspäivärahaa saavista syynä on masennus- tai ahdistuneisuushäiriö. Masennusjakso kestää keskimäärin 3–4 kuukautta, mutta viidenneksellä taudinkuva on pitkittynyt tai pysyvä. Hoidon saamisella ja sen ajoituksella on tyypillisesti vaikutusta ennusteeseen.
Tuottavuus laskee samalla kun mielenterveyspoissaolojen määrä kasvaa.
Masennus vie työikäisiä ennenaikaiselle eläkkeelle
Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy, ja mielenterveysperusteisten eläkkeiden määrä kasvoi neljänneksellä vuosien 2016 ja 2020 välillä. Yleisin yksittäinen mielenterveyssyy eläkkeelle siirtymiseen on masennus.
Lähes 80 % alle 35-vuotiaille myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden häiriöistä. Mielenterveyssyistä jäädään eläkkeelle keskimäärin nuorempana kuin muista sairausryhmistä, ja paluu takaisin työelämään on harvinaisempaa.
Haasteena hoitoon pääseminen
Vaikka mielenterveyspalveluiden kysyntä kasvaa koko ajan, julkisen sektorin tarjonta laahaa pahasti perässä. Pahimmillaan Kelan tukemaan terapiaan pääsyä voi joutua odottamaan jopa vuoden ajan. Hoitoon hakeutumisen järjestelmä koetaankin usein raskaaksi ja monimutkaiseksi. Merkittävä osa mielenterveyden häiriöistä kärsivistä jää ilman tarvitsemaansa hoitoa.
Varhainen lyhytpsykoterapia olisi monelle tehokas ja kustannustehokas apu, mutta sitä ei juuri ole tarjolla julkisessa terveydenhuollossa.
Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy sairauspoissaoloille ja työkyvyttömyydelle
Helpompi hoitaa heti
Terapia on usein hyvä päästä aloittamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lyhytpsykoterapia vähentää nopeasti psyykkistä oireilua. Kun masennus tai ahdistuneisuus ei pääse kehittymään ja pahimmillaan muuttumaan pysyväksi olotilaksi, mielenterveyden häiriön aiheuttama haitta ja vaikutus ihmisen elämään jää vähäisemmäksi.
Lyhytpsykoterapia tutkitusti tehokasta
Lyhytpsykoterapia on erittäin vaikuttava hoito useissa mielenterveyden ongelmissa. Se on kestoltaan rajattu psyykkisen terveyden ja työkykyisyyden lisäämiseen tähtäävä psykologinen hoitomuoto. Lyhytterapiassa keskitytään potilasta eniten haittaavien, määriteltyjen ongelmien käsittelyyn.
Akuutteja ongelmia kokevista joka toinen toipuu jo viidellä käynnillä ja kroonisia oireita kokevista joka toinen toipuu 14 käynnin jälkeen.
Mitä varhaisempi apu, sitä parempia hoitotulokset yleensä ovat. Oikein ajoitetulla hoidolla voidaan välttää mielenterveyteen liittyvien vaikeuksien kasautuminen pitkiä poissaoloja aiheuttavaksi vyyhdiksi.
Lyhytpsykoterapia ei sovellu kaikkiin tilanteisiin. Avun saaminen viivästyksettä voi kuitenkin madaltaa kynnystä hakeutua tarvittaessa pidempiaikaiseen hoitoon, mikä parantaa ennustetta.
Vakuutus tukee terveyttä ja taloutta
Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat ongelmia paitsi yksittäisille työntekijöille myös työnantajille: yrityksille koituu suorien terveydenhoitokulujen lisäksi tuottavuuden laskusta ja menetetystä työpanoksesta johtuvia epäsuoria kustannuksia.
Keskusteluavulla ja psykoterapialla pystytään tutkitusti lieventämään psyykkistä oireilua huomattavasti sekä ennaltaehkäisemään mielenterveyden häiriöistä johtuvia pitkiä sairauslomia.
Kun työntekijöiden hyvinvointia tuetaan ja apua on tarjolla ennen kuin ongelmat ovat kasautuneet, sairauspoissaoloista aiheutuvat kustannukset ovat pienemmät ja tuottavuusriskit hallittavampia.
Kun mielenterveys työyhteisössä on hyvä, olemme
- hyvinvoivia sekä yksilöinä että yhteisönä,
- kehittymiskykyisiä,
- joustavia muutos- ja ongelmatilanteissa,
- tuottavia työntekijöitä ja
- vetovoimainen työyhteisö potentiaalisten työhakijoiden näkökulmasta.
Mielenterveyteen panostaminen maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin, niin puhtaasti rahallisten säästöjen kuin muidenkin hyötyjen muodossa.
Esimerkki
- 100 henkilön työyhteisössä keskimäärin 3,5 % työntekijöistä on jatkuvasti pois työstä mielenterveyden häiriöiden vuoksi.
- Yhden sairauspäivän hinta yritykselle on noin 350 euroa, vuodessa on noin 250 työpäivää.
- Esimerkkiyrityksessä menetetään siis mielenterveyssyistä vuodessa
3,5 x 250 = 875 työpäivää, joiden kustannus yritykselle on 875 x 350 = 306 250 euroa vuodessa. - Jos poissaolot pystytään mielenterveyteen panostamalla puolittamaan, pelkästään poissaolokustannuksissa säästetään vuodessa yli 150 000 euroa.
Oikein ajoitetulla hoidolla voidaan välttää vaikeuksien kasautuminen poissaoloja aiheuttavaksi vyyhdiksi.
Mielenterveysvakuutettu saa hoitoa
Julkinen sektori ei ole pystynyt vastaamaan toivotusti mielenterveyspalveluiden kasvaneeseen kysyntään, ja tuettuun terapiaan pääsyä voi joutua odottamaan jopa vuoden ajan. Hoitoon hakeutumisen järjestelmä koetaan usein raskaaksi ja monimutkaiseksi.
Lyhytpsykoterapiasta olisi apua monelle, mutta sitä ei juuri ole tarjolla julkisessa terveydenhuollossa. Valitettavan suuri osa mielenterveyden häiriöistä kärsivistä jää ilman tarvitsemaansa hoitoa.
Olemme Ifillä kehittäneet yhdessä mielenterveyden ammattilaisten kanssa mielenterveysvakuutuksen, joka pohjautuu alan parhaisiin käytäntöihin. Vakuutus on suunniteltu siten, että se tarjoaa nopean ja vaikuttavan avun mielenterveyden haasteisiin - kyse ei ole siis vain maininnasta vakuutusehdoissa.
Mielenterveysvakuutettuina työntekijät saavat avun silloin, kun sitä tarvitaan. Oikea-aikainen keskusteluapu ja lyhytpsykoterapia ovat tutkitusti tehokkaita apukeinoja jaksamisen ja mielenterveyden ongelmiin.
Lähteet: Duodecim, Eläketurvakeskus, Kela, Mehiläinen, Mieli ry, TTL