Sosiaalinen media, yksinäisyys ja terveys – nämä ovat pohjoismaisten vanhempien suurimmat pelot lastensa tulevaisuudesta

Kaikissa neljässä maassa yksi yhteinen huoli nousee esiin: sosiaalisen median vaikutus lasten mielenterveyteen ja sosiaaliseen elämään. 44 prosenttia pohjoismaisista vanhemmista nimeää sen ensisijaiseksi huolenaiheekseen – osuus pysyy huomattavan tasaisena maiden välillä, vaihdellen Ruotsin ja Suomen 43 prosentista Norjan 46 prosenttiin. Huoli korostuu erityisesti 30–39-vuotiaiden vanhempien keskuudessa – sukupolvessa, joka kasvattaa lapsiaan sosiaalisen median aikakaudella. 

”Vanhempia ei huolestuta vain verkossa vietetty aika, vaan myös ne tunneolosuhteet, joita digitaaliset ympäristöt luovat. Niihin liittyy jatkuvaa vertailua, sosiaalista altistumista ja painetta olla koko ajan näkyvillä ja tavoitettavissa”, sanoo Kristina Ström Olsson, Ifin pohjoismainen terveysstrategi. 

Euroopan komission tutkimuskeskuksen mukaan 9–15-vuotiaat lapset viettävät ruutujen ja sosiaalisen median parissa noin kolme tuntia päivässä. 

Heti sosiaalisen median jälkeen vanhempia yhdistää huoli lapsensa tulevasta terveydestä – mukaan lukien mielenterveys, vakavat sairaudet ja vakavat tapaturmat. Tämä huoli on pysyvä kaikissa ikäryhmissä ja kaikissa Pohjoismaissa: se koskee 43:a prosenttia vanhemmista. Tulos kertoo siitä, ettei terveyteen liittyvä huoli oikeastaan koskaan jätä vanhempaa rauhaan. 

Yhdessä nämä kaksi huolta viittaavat johonkin yksittäisiä riskejä laajempaan. Monista vanhemmista näyttää siltä, että lapsuutta on nykyään yhä vaikeampi täysin suojata tai ennakoida. 

Lapset liikkuvat nykyään digitaalisten ympäristöjen, koulun, harrastusten, sosiaalisten tilanteiden ja arjen välillä tavoilla, joihin vanhemmat eivät aina voi vaikuttaa – he voivat vain yrittää ennaltaehkäistä ja varautua. 

”Vanhemmat elävät riskimaisemassa, joka on yhtä aikaa emotionaalinen ja käytännöllinen. Huoli mielenterveydestä, sosiaalisesta kuulumisesta ja fyysisestä terveydestä kietoutuvat usein yhteen. Monet perheet eivät etsi täydellistä hallintaa, vaan enemmän turvaa ja tukea silloin, kun elämä muuttuu epävarmaksi”, Ström Olsson sanoo. 

Monille perheille turvallisuuden rakentaminen ei tarkoita vain ennaltaehkäisyä ja arjen tukea, vaan myös taloudellista varautumista vakaviin tilanteisiin. Oikeanlainen henkilövakuutusturva voi auttaa tuomaan taloudellista turvaa silloin, kun elämä ottaa odottamattoman käänteen, ja lisätä mielenrauhaa sekä vanhemmille että lapsille. 

Kolmanneksi yleisin huoli pohjoismaisten vanhempien keskuudessa liittyy kasvavaan kansanterveyshaasteeseen, joka ulottuu mielenterveyttä laajemmalle: siihen, ettei lapsi löydä itselleen sosiaalista yhteisöä tai ystäviä. Pohjoismaissa joka kolmas vanhempi nimeää tämän yhdeksi suurimmista huolistaan. 

Luvut ovat korkeimmat Norjassa ja Tanskassa, joissa neljä kymmenestä vanhemmasta ilmaisee tämän huolen – selvästi yli pohjoismaisen keskiarvon. 

Havainto heijastaa laajempia kehityskulkuja alueella. Yksinäisyydestä ja sosiaalisesta ulkopuolisuudesta on tullut keskeisiä terveyshaasteita. Pelkona ei ole vain se, että lapsi kokee sosiaalisia vaikeuksia, vaan myös se, että seuraukset mielenterveydelle, itsetunnolle ja pitkän aikavälin hyvinvoinnille voivat olla pysyviä.