Vanhemmuus: iloa ja huolta

Vanhemmuus tuo usein elämään jotain kaikkein tärkeintä ja iloisinta, mutta samalla myös vahvan vastuuntunteen, joka myös usein näkyy monenlaisina arjen huolina. Kun huolehtii omasta lapsestaan, on huoli usein syvä, ja siihen liittyy mahdollisesti murheita terveydestä, jaksamisesta, turvallisuudesta ja siitä tuleeko lapsi hyväksytyksi. 

Pohjoismaissa vanhempien huolet näyttävät olevan hyvin samankaltaisia. Ne eivät aina näyttäydy akuuttina kriisinä tai pelkoina, mutta ne vaikuttavat arjen valintoihin, jaksamiseen ja kokemukseen omasta ja perheen turvallisuudesta. 

Osana Ifin vuosittaista Nordic Health Report -tutkimusta tarkastelimme, mistä alle 18‑vuotiaiden lasten vanhemmat erityisesti kantavat huolta juuri nyt, ja miten he käsittelevät näitä huolia. Tuloksissa näkyy koko Pohjolaa yhdistävä ilmiö: perheenjäseniin, erityisesti lapsiin liittyvät huolet ovat hyvin yleistä, mutta valitettavasti harva hakee huoliinsa aktiivisesti tukea. 

Vastuusta kumpuavaa huolta 

Tulosten mukaan perheiden huolet eivät Pohjoismaissa rajoitu vain henkilökohtaiseen tilanteeseen vaan myös yhteiskunnallisiin haasteisiin. Moni mainitsee esimerkiksi asumiskustannukset tai geopoliittisen tilanteen, mutta suuri osa vastaajista nostaa esiin juuri perhe-elämään liittyviä huolia. 

Vanhempien yleisimmät huolet Pohjoismaissa (%)

Taulukosta näet vanhempien yleisimmät huolet Pohjoismaissa.
Asumiskustannusten nousu; Geopoliittinen tilanne; Huoli lapsen mahdollisesta mielenterveyden haasteista; Lapsen haasteet neuropsykiatrisen häiriön vuoksi; Yksinäisyys tai ulkopuolisuuden tunne; Oman tai puolison vanhemman/vanhempien tilanne

Lähde: If Nordic Health Report 2026

Joka viides vanhempi kantaa huolta yksinäisyydestä

Lasten hyvinvointiin liittyvät huolet nousevat esiin kaikkialla Pohjoismaissa. Huoli lasten mielenterveydestä on esillä 14–27 prosentilla vanhemmista asuinmaasta riippuen. Moni kantaa huolta myös omista tai puolison vanhemmista. Tulokset kertovat huolesta, joka ulottuu usein läpi sukupolvien, pienistä lapsista ikääntyviin omaisiin. 

Lähes joka viides vastaaja kertoo pelkäävänsä, että oma lapsi voisi sairastua mielenterveyden häiriöön. Suunnilleen yhtä moni, 18 prosenttia, on huolissaan lapsen haasteista, jotka liittyvät neuropsykiatrisiin oireisiin, kuten ADHD:hen tai autismiin. 

Kyse ei niinkään ole yksittäisistä diagnooseista, vaan laajemmasta huolesta lasten tunne-elämän kestävyydestä, sosiaalisista paineista ja tulevaisuuden hyvinvoinnista. Tanska poikkeaa hieman muista maista siinä, että siellä useampi vanhempi on huolissaan lapsen neuropsykiatrisista haasteista. 

- Se, että lasten mielenterveyteen liittyvät huolet ovat näin yleisiä, olisi syytä nähdä signaalina, ei poikkeuksena. Se kertoo, miten tarkasti vanhemmat ja muut läheiset seuraavat varhaisia merkkejä haavoittuvuudesta, vaikka mitään akuuttia ongelmaa ei olisikaan näkyvissä, kommentoi Kristina Ström Olsson, Ifin pohjoismainen terveysstrategi.

Tahaton yksinäisyys on kasvava terveyshaaste ympäri maailmaa, eivätkä Pohjoismaat tee tässä poikkeusta. Ifin Nordic Health Report -selvityksessä näkyy, että Ruotsissa vanhemmat ovat hieman keskiarvoa useammin huolissaan yksinäisyydestä tai sosiaalisesta ulkopuolisuudesta, vaikka erot maiden välillä ovat melko pieniä, noin 16–20 prosentin haarukassa. 

Pohjoismaissa miehet kertovat useammin pohtivansa geopoliittista tilannetta, kun taas naiset ovat useammin huolissaan yksinäisyydestä.

Pelko työn menettämisestä on lähes kaksinkertainen verrattuna työttömyyslukuihin

Tuloksissa näkyy myös eroja maiden välillä. Pohjoismaisessa vertailussa ruotsalaiset kertovat muita useammin huolesta lasten terveyden suhteen, suomalaiset ja tanskalaiset pohtivat useammin työttömyyden mahdollisuutta ja norjalaiset ovat hieman muita huolestuneempia asumiskustannusten noususta. 

Kaikissa Pohjoismaissa pelko työn menettämisestä on selvästi yleisempää kuin työttömyystilastot. Suomessa 14 prosenttia vastaajista on huolissaan työttömyydestä ja todellinen työttömyysprosentti on 10,4 prosenttia. Jopa Norjassa, taloudellisesti vakaimmassa pohjoismaassa, huoli on isompi kuin todellinen riski. 

Tanska erottuu joukosta. Siellä huoli työn menettämisestä on yhtä yleistä kuin Suomessa, vaikka työttömyys on selvästi matalampaa. Tämä viittaa siihen, että koettu epävarmuus työstä ei selity pelkillä työmarkkinaluvuilla. Kyse on ehkä yhtä paljon psykologisesta kokemuksesta kuin yhteiskunnallisesta todellisuudesta. 

Pohjoismaisten työntekijöiden pelko työttömyydestä verrattuna todelliseen työttömyysprosenttiin

Arvot esitetään prosentteina (%).

Lähde: Unemployment rate March 2026, Eurostat

- Monen huolen taustalla on vastuu toisista ihmisistä. Moni ei ensisijaisesti murehdi omaa tilannettaan, vaan lapsia, vanhempia tai muita läheisiä, joiden hyvinvoinnista kokee kantavansa vastuuta. Tällainen huoli jää usein kulkemaan mukana pitkään, sanoo Ström Olsson. 

Eri tapoja selvitä huolesta Pohjoismaissa

Kyselytutkimuksemme ei kerro pelkästään siitä, mistä ihmiset murehtivat, vaan myös siitä, miten huolia käsitellään. Moni huolestuneeksi itsensä kokeva ei ole hakenut minkäänlaista tukea tai apua huolensa lievittämiseen. Vaikka kokonaiskuva on maiden välillä saman suuntainen, erojakin löytyy. 

Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa vain noin joka kolmas huolestunut kertoo hakeneensa apua. Suomi poikkeaa muista, meillä noin puolet vanhemmista on hakenut jonkinlaista tukea huoliinsa. Suomalaiset kertovat myös harvemmin, etteivät haluaisi tukea lainkaan. Tämä viittaa siihen, että erot eivät niinkään liity huolten määrään, vaan siihen, kuinka tavallista huolia on jakaa ja apua hakea. 

Vain joka kolmas on hakenut apua – Suomi poikkeuksena

On hakenut apua: arvot esitetään prosentteina (%).

Lähde: If Nordic Health Report 2026

Yli puolet huolia kokevista ei ole hakenut minkäänlaista tukea

Huoli voi näyttäytyä hyvin monella tavalla, ja tämän selvityksen tulokset antavat vain viitteitä siitä, miten se ihmisten arkea kokonaisuudessaan koskettaa. Lyhytaikaisissa tai ohimenevissä huolissa voi olla täysin luontevaa, ettei apua haeta lainkaan. 

Yli puolet vastaajista kertoo, ettei ole puhunut huolistaan ammattilaisen, ystävän, perheenjäsenen tai työkaverin kanssa. Viisitoista prosenttia sanoo, että tukea toivottaisiin, mutta sitä ei ole haettu. Vastaajista 39 prosenttia kertoo, etteivät he halua tukea lainkaan. 

Ruotsi, Norja, Tanska ja Suomi sijoittuvat kaikki World Cultural Map -kartalla oikeaan yläkulmaan, eli maailman yksilökeskeisimpiin ja itseilmaisua korostaviin kulttuureihin. Tämä voi osittain selittää, miksi avun pyytäminen on monelle vaikeaa. Yksilökeskeisessä kulttuurissa ongelmat totutaan helposti ratkaisemaan omassa rauhassa. 

- Yksi selvityksen puhuttelevimmista havainnoista on se, että huoli johtaa harvoin tuen hakemiseen. Moni kantaa huoliaan yksin, vaikka kokee, että tuesta olisi hyötyä. Tämä kertoo, että huolehtiminen on monelle arkea, jota pidetään asiana, josta pitäisi selvitä omin voimin. Pitkittyneenä tällainen hiljainen kuorma voi lisätä stressiä ja heikentää mielenterveyttä, Ström Olsson kommentoi.

 

Kristina Ström Olsson, Ifin pohjoismainen terveysstrategi.

Huoli kevenee jakamalla

Itse huolehtiminen ei ole yksinään vaarallista. Se voi olla luonnollinen seuraus siitä, että välittää toisista ja yrittää ennakoida mahdollisia haasteita. Huoli alkaa kuitenkin kuormittaa, jos siitä tulee pysyvä tila, jota kantaa yksin. 

Tässä mielessä huoli ei ole vain yksilön kokemus. Se heijastaa myös sitä, miten vastuu, epävarmuus ja tuki jakautuvat arjessa. Kun samanlaiset huolenaiheet, erityisesti lasten mielenterveyteen liittyen, toistuvat suurilla joukoilla, ne kertovat laajemmasta ilmiöstä, johon kannattaa kiinnittää huomiota. 

If seuraa Nordic Health Report -selvityksellä vuosittain pohjoismaisten ihmisten terveyttä ja hyvinvointia eri elämäntilanteissa. Se, että huoli nähdään yhteisenä kokemuksena yksityisen taakan sijaan, on yksi tärkeä askel kohti terveyden ja hyvinvoinnin tukemista ennen kuin ongelmat ehtivät kasvaa suuriksi.

Miten huolta voi helpottaa
  • Ensimmäinen askel on usein vaikein. Huolen jakaminen luotettavan ihmisen kanssa voi auttaa näkemään tilanteen eri kulmasta. Ystävälle, sukulaiselle tai työkaverille riittää usein, että on läsnä ja kuuntelee.
  • Pidä kiinni iltarutiineista. Huoli sekoittaa helposti unta, ja huonot yöunet voivat puolestaan lisätä huoliajatuksia. Yritä mennä nukkumaan ja herätä suunnilleen samaan aikaan joka päivä. Jos ajatus kiertää kehää, huolen voi kirjoittaa paperille ennen nukkumaanmenoa.
  • Liiku tavalla, joka sopii arkeesi. Liikunta vaikuttaa myönteisesti sekä mieleen että kehoon. Se voi helpottaa nukahtamista ja vähentää stressiä ja huolten pyörittelyä.
  • Karsi turhia ”pitäisi”-asioita. Moni huoli vahvistuu omista odotuksista ja vaatimuksista. Joskus on hyvä antaa itselle lupa laskea rimaa, edes väliaikaisesti. Se voi keventää henkistä painetta. 

Lähde: Thomas Tobro Wøien, psykologi, If 

On myös hyvä välillä pysähtyä sen äärelle, että oma taloudellinen turva on kunnossa. Kun omat henkilövakuutukset ovat ajan tasalla, se voi helpottaa huolta omasta ja perheen arjesta, jos jotain yllättävää sattuu. Se tuo taloudellista turvaa ja voi samalla keventää mielen päällä olevaa huolta.

Tietoa kyselytutkimuksesta

Tämä artikkeli perustuu Pohjoismaissa tehtyyn kyselytutkimukseen, jonka YouGov toteutti Ifin toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi yhteensä 4 036 henkilöä Ruotsista (n=1008), Norjasta (n=1001), Suomesta (n=1008) ja Tanskasta (n=1019) ajanjaksolla 3.–21. helmikuuta 2026. Tulokset on painotettu sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan, jotta ne kuvaisivat mahdollisimman hyvin väestön näkemyksiä.

Jaa
Aiheet