Ifissä olemme merkittävän matkan alussa: opimme tunnistamaan ja arvostamaan neurodiversiteettiä sekä rakentamaan työympäristön, jossa jokainen tuntee olonsa turvalliseksi, arvostetuksi ja voi osallistua täysipainoisesti omalla panoksellaan.
Neurodiversiteetti tarkoittaa ihmisten ajattelun, oppimisen ja vuorovaikutuksen luonnollista vaihtelua. Siihen sisältyvät esimerkiksi autismi, ADHD ja dysleksia – ei puutteina, vaan erilaisuuksina, jotka tuovat tiimeihin uusia näkökulmia ja vahvuuksia.
”Neurodiversiteetti ei ole asia, jota pitää korjata. Se on asia, jota pitää ymmärtää, kunnioittaa ja arvostaa,” sanoo Ifin neurodiversiteettivalmentaja Mari-Liis Ahnefer.
Kaksi vuotta sitten If alkoi kartoittaa neurokirjolla olevien kollegoiden kokemuksia niiltä osin kuin työntekijät halusivat itse ilmoittaa siitä nimettömässä sisäisessä Heartbeat-kyselyssä. Tulokset toivat esiin eroja työtyytyväisyydessä ja sitoutumisessa verrattuna muuhun henkilöstöön. ”Huomasimme, että neurokirjolla olevien kollegoiden kokemukset erosivat merkittävästi – se oli meille herätys. Ymmärsimme, että meidän on tehtävä paremmin, ja olimme valmiita kuuntelemaan,” Ahnefer kertoo.
Ran Lavie, Head of Diversity, equity and inclusion Ifissä, jatkaa:
”Emme halunneet vain tunnistaa ongelmaa – halusimme saada aikaan muutoksen. Osallisuus tarkoittaa meille tekoja, ja kulttuurin rakentaminen, jossa jokainen tuntee kuuluvansa joukkoon, on yksinkertaisesti oikea asia.” Tämän oivalluksen pohjalta If käynnisti useita toimenpiteitä: päivitetyt johtamisen ohjeet, tietoisuutta lisäävät koulutukset ja kohdennetut valmennukset. Niiden tarkoituksena on kehittää viestintätapoja, uudistaa kokouskäytäntöjä ja vahvistaa tiimien hyvinvointia.
Neurodiversiteettivalmentajana Ahnefer yhdistää työssään tutkimustiedon ja omakohtaisen kokemuksensa. Hän muistuttaa, että neurokirjo voi vaikuttaa siihen, miten ihminen kokee esimerkiksi ääniä, valoa tai kokousrytmin – ja että pienilläkin muutoksilla voi olla suuri merkitys. ”Kyse ei ole odotusten laskemisesta,” hän korostaa. ”Kyse on työn järjestämisestä niin, että jokainen voi onnistua. Kun kollegat uskaltavat kertoa omista tarpeistaan, koko tiimi hyötyy.”
Kuten biologinen monimuotoisuus vahvistaa ekosysteemiä, vahvistaa neurodiversiteetti työpaikkaamme
Ensimmäiset neurodiversiteettikoulutukset on jo toteutettu johtajille Baltian maissa, ja lisää materiaaleja ja ohjelmia on tulossa koko organisaation käyttöön. If kuitenkin painottaa, että kyseessä on vasta ensimmäinen askel. ”Olemme vasta matkan alussa,” Ahnefer sanoo. ”Opimme, kehitymme ja rakennamme luottamusta yhdessä. Jokaisella on oma roolinsa.”
Ifin sitoutuminen neurokirjon ymmärtämiseen ja arvostamiseen on osa laajempaa monimuotoisuus-, tasa-arvo- ja osallisuusstrategiaa. Yhtiössä uskotaan, että erilaisten ajattelu- ja oppimistapojen tukeminen vahvistaa sekä yksilöitä että tiimejä. ”Kuten biologinen monimuotoisuus vahvistaa ekosysteemiä, vahvistaa neurodiversiteetti työpaikkaamme,” Ahnefer kiteyttää. ”Se tuo mukanaan monipuolisia kykyjä, luovaa ongelmanratkaisua ja näkökulmia, jotka hyödyttävät meitä kaikkia.”