Norjan kunnat sopeutuvat ilmastonmuutokseen
– Vaikka suurimmat kunnat menestyvät ilmastonmuutokseen sopeutumisessa parhaiten, juuri pienimmät kunnat ovat parantaneet toimintaansa eniten sitten vuoden 2019. Tästä huolimatta useampi kuin joka kolmas tarkastelluista kunnista oli tuskin aloittanutkaan tätä hyvin tärkeää työtä, sanoo Senior Advisor Ivar Martinsen Ifistä.
If teki jo toisena vuonna peräkkäin yhdessä ilmastotutkimuskeskus CICERO:n (Center for International Climate Research) kanssa kyselytutkimuksen, jossa tarkasteltiin ilmastonmuutokseen sopeutumista kuntatasolla Norjassa.
”Neljässä kunnassa viidestä on jo kärsitty äärimmäisistä sääilmiöistä kymmenen viime vuoden aikana. Useimmat kunnat ovat kärsineet kasvaneesta sademäärästä (60 prosenttia). Seuraavaksi eniten on kärsitty virtaamien muutoksista (52 prosenttia) ja lämpötilan nousun seurauksista (45 prosenttia)”, sanoo vanhempi tutkija Marit Klemetsen CICERO:sta.
Äärimmäisistä sääilmiöistä kärsineet kunnat ovat edenneet ilmastonmuutokseen sopeutumisessa pidemmälle kuin ne kunnat, joilla ei ole ollut samanlaisia kokemuksia. Kymmenen viime vuoden aikana on ollut suuria luonnonkatastrofeja lähes neljä kertaa enemmän kuin vuosina 1990–2009 ja yli kaksi kertaa enemmän kuin vuosina 2000–2009.
Maanvyörymistä johtuvat korvausvaatimukset ovat lisääntyneet 450 prosenttia.
”Veden sisäänpääsystä johtuvat korvausvaatimukset ovat lisääntyneet 325 prosenttia kymmenen viime vuoden aikana 20 edelliseen vuoteen verrattuna. Maanvyörymistä johtuvat korvausvaatimukset ovat lisääntyneet 450 prosenttia. Nämä ovat merkittäviä lukuja sekä ihmisten että yhteiskunnan kannalta”, Ivar Martinsen sanoo.
Parhaat kunnat oppivat muilta
Joka neljännessä kunnassa ei ole mietitty, miten tuleva ilmastonmuutos voisi vaikuttaa kuntaan.
”Puolet kunnista on toteuttanut ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia toimenpiteitä, mutta vain joka kolmas kunta seuraa ja arvioi tehtävää työtä. Kunnat, jotka hakevat innostusta ja oppia muilta kunnilta, suoriutuvat tutkimuksessa keskimäärin paljon paremmin. Kuitenkin vain 37 prosenttia kaikista kunnista ja vain 20 prosenttia pienistä kunnista ottaa oppia muista”, Marit Klemetsen sanoo.
Samaan aikaan tutkimus osoittaa, että vastanneiden 122 kunnan välillä on suuria eroja. Kyseisissä kunnissa asuu 63 prosenttia Norjan väestöstä.
”Sekä raportin havainnot että toimenpiteisiin tarvittavan rahoituksen puute osoittavat, että ilmastonmuutokseen sopeutumista on tehostettava. On huolestuttavaa, että niin monet kunnat eivät ole pohtineet, miten tämä vaikuttaa niihin tulevaisuudessa. Mielestämme kunnat tarvitsevat hieman enemmän apua toimenpiteiden toteuttamisessa, kun on ilmeistä, että tarpeisiin ei nykyään vastata”, Ivar Martinsen sanoo.
Ivar Martinsen
Senior Adviser, If
Marit Klemetsen
Vanhempi tutkija, CICERO