Suomi jakautuu terveydellisesti kahtia – huonoimmin voivia huolettaa hoitoon pääsy

10.14.2021, 05.57

Suomalaisten kokemus omasta terveydestä on heikentynyt kuluneen vuoden aikana, kertoo Ifin tuore Terveysbarometri. Yli kolmannes suomalaisista kokee, että kiireettömään hoitoon pääseminen on vaikeutunut. Huonoksi terveytensä määrittelevät epäilevät muita useammin, että eivät saa nopeasti apua julkisesta terveydenhuollosta. Lähes joka toinen suomalainen on löytänyt terveyden etäpalvelut.

Yli puolet (52%) suomalaisista aikuisista kokee terveytensä vähintään melko hyväksi, mutta osuus on pudonnut viisi prosenttiyksikköä viime vuodesta, kertoo Ifin Terveysbarometri-tutkimus jossa haastateltiin 1016 suomalaista syyskuussa 2021. Kohtuulliseksi terveytensä kokevia on 33 prosenttia ja huonoksi terveytensä kokevia on vastaajista noin joka kahdeksas (13%).

– Korona on jättänyt jälkensä yhteiskuntaan ja vaikuttanut ihmisiin eri tavoin. Esimerkiksi etätyötä tehneiden näkemykset sen vaikutuksesta omaan terveyteen jakautuvat, kertoo Ifin yksityisasiakkaiden henkilövakuutuksista vastaava johtaja Tero Hoikkala.

Neljännes (25%) kokee etätyön vaikuttaneen myönteisesti omaan terveyteen ja joka viides (21%) kielteisesti. Mitä huonommaksi oma terveys koetaan, sitä negatiivisempana etätyön vaikutusta pidetään.

– Vastauksista ilmenee hieman yllättäenkin, että terveytensä huonoksi kokeneet suomalaiset ovat kuluneen vuoden aikana hieman muita enemmän lisänneet sairauksien ennaltaehkäisytoimia muun muassa pitämällä stressitasonsa kohtuullisena ja käyttämällä enemmän fysioterapeutin palveluita sekä huolehtimalla muita suomalaisia useammin riittävästä rokoteturvasta. Vaikuttaa siltä, että ihmisten tietoisuus omasta terveydestä ja hyvinvoinnin edistämisestä on kasvanut, pohtii Hoikkala.

Etälääkäri vakiinnutti paikkansa korona-aikana

Terveydenhuollon resurssit huolettavat yhä useampaa suomalaista. Vastaajista 71 prosenttia ilmoitti olevansa melko tai erittäin huolestunut terveydenhoitohenkilöstön riittävyydestä. Huoli on kasvanut neljä prosenttiyksikköä vuodentakaiseen verrattuna.

Yli puolet vastaajista (56%) kuitenkin luottaa edelleen nopeaan pääsyyn julkiseen terveydenhuoltoon, reilu neljännes (29%) sen sijaan ei. Mitä huonommaksi oma terveys koetaan, sitä epäilevämpiä keskimäärin ollaan hoitoon pääsystä. Puolet (50%) terveytensä huonoksi kokevista ilmoittaa jättäneensä ottamatta yhteyttä julkiseen terveydenhuoltoon siksi, että on ajatellut avun saamisen kestävän liian kauan.

– Korona on opettanut käyttämään enemmän helppoja ja nopeita etäpalveluita. Ifissä etälääkärikäynneistä haetut korvaukset ovat moninkertaistuneet ja etävastaanotto koetaan tämänkin kyselyn perusteella yhtä hyvänä vaihtoehtona kuin kivijalkalääkäri, toteaa Hoikkala.

Lähes joka toinen suomalainen (46%) on käyttänyt yhtä tai useampaa terveydenhoidon etäpalvelua viimeisen parin vuoden aikana.

– Kehitys etäpalveluihin suhtautumisessa on erittäin myönteistä monestakin näkökulmasta. Kynnys ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon pienenee, kun vaiva hoituu kuntoon etänä. Lisäksi säästämme ympäristöä, ohjaamme taloudellisia resursseja tarkoituksenmukaisempaan hoitoon sekä säästämme ihmisten kallisarvoista aikaa, sanoo Hoikkala.

Lääkäripalveluiden nopeutta arvostetaan eniten

Terveysbarometrin perusteella kokemukset kiireelliseen hoitoon pääsystä ovat suhteellisen hyvät, sillä vain 18 prosenttia vastaajista kokee sen olleen viimeisen vuoden aikana aiempaa vaikeampaa. Mitä huonommaksi oma terveys koetaan, sitä hankalampana kiireelliseen hoitoon pääseminen nähdään.

Yli kolmannes (34%) suomalaisista sen sijaan kokee, että kiireettömään hoitoon pääseminen on vaikeutunut vuoden aikana. Terveytensä huonoksi kokevista tätä mieltä on yli puolet (55%).

– Suomalaisista 60 prosenttia pitää lääkäripalveluissa tärkeimpänä asiana nopeaa pääsyä lääkärille. Ihmiset arvostavat erityisesti pikaista tutkimuksiin ja hoitoon pääsyä. Vakuutusratkaisujen kysyntä, ja myös tarjonta, kohdistuu vielä voimakkaasti tähän tarpeeseen, Hoikkala kertoo.

Vastaajista joka toinen (53%) katsoo, että yksityinen sairausvakuutus parantaa julkista terveydenhuoltoa lisäämällä resursseja terveydenhuoltoon ja lyhentämällä jonoja. Lähes yhtä moni (47%) uskoo yksityisen sairausvakuutuksen tärkeyden kasvavan tulevaisuudessa.

– Pienten lasten perheessä ihmiset vakuutetaan omaisuutta kattavammin muita useammin, sillä noin joka toinen suomalaislapsi vakuutetaan sairauskuluvakuutuksella. Vanhempien oma henkilövakuutusturva jää edelleen kovin usein liian vähälle huomiolle, sillä esimerkiksi työterveyden palveluihin ja yhteiskunnan tukeen luotetaan, vaikka ne jättävät usein isoja aukkoja toimeentuloon esimerkiksi pitkissä sairauslomissa, sanoo Hoikkala.

If Vakuutus korostaa tänä syksynä markkinointiviestinnässään terveyden, hyvinvoinnin ja henkilövakuuttamisen merkitystä.

– Jos sairastuu tai joutuu onnettomuuteen, pitäisi pystyä keskittymään paranemiseen, eikä joutua murehtimaan hoidon kustannuksia. Siksi henkilövakuutusturva on tärkeää niin yksityishenkilöille kuin yrityksillekin, joiden tärkein resurssi oma henkilöstö oikeastaan poikkeuksetta on, summaa Hoikkala.

*Terveysbarometri-kyselytutkimuksen toteutti Ifin toimeksiannosta YouGov Finland. Tutkimuksessa haastateltiin 1016 aikuisikäistä suomalaista terveydenhoitoon liittyen. Tiedot kerättiin syyskuussa 2021 YouGovin kuluttajapaneelissa. Lähtöotos muodostettiin ja lopullinen vastaajajoukko painotettiin suomalaista aikuisväestöä vastaavaksi iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan. Kokonaistuloksissa keskimääräinen virhemarginaali on noin ± 2,8 %-yksikköä suuntaansa (95 %:n luottamustasolla). Tuloksia on verrattu lokakuussa 2020 toteutettuun vastaavaan tutkimukseen.