Stressin paradoksi: tiedämme, mikä auttaa, mutta emme toimi

Pohjoismaissa useimmat ihmiset tietävät, mikä parantaisi heidän terveyttään ja henkistä hyvinvointiaan. Silti stressi on edelleen hyvin yleistä, sairaana työskentely lisääntyy voimakkaasti, eikä moni pysty toimimaan tavalla, jonka tietää edistävän omaa hyvinvointiaan. 

Peräti 84 prosenttia aikuisväestöstä kokee jonkinasteista haitallista stressiä. Monelle stressi ei ole enää satunnainen haaste, vaan siitä on tullut pysyvä osa arkea. Silti kuormitukseen ei välttämättä reagoida hidastamalla tahtia, vaan jatkamalla entiseen tapaan. 

Nämä ovat havaintoja Ifin Nordic Health Report 2026 -tutkimuksesta, jossa yli 4 000 Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja Tanskassa asuvalta aikuiselta kysyttiin stressistä, sen syistä sekä siitä, mikä heidän mielestään auttaisi vähentämään stressiä. 

Tiivistelmä artikkelista – Stressin paradoksi

Useimmat pohjoismaalaiset tietävät, mikä parantaisi heidän psyykkistä hyvinvointiaan, mutta silti stressi on monille jatkuva osa arkea. Ifin Nordic Health Report 2026 -tutkimuksen mukaan stressistä on tullut pikemminkin pysyvä tila kuin ohimenevä vaihe. Samaan aikaan yhä useampi jatkaa työskentelyä sairaana, mikä viittaa siihen, ettei tietoisuus yksin riitä silloin, kun arjen vaatimukset vaikeuttavat palautumista.

Avainlukuja:

  • 84 % Pohjoismaiden aikuisista kokee haitallista stressiä.
  • Stressin yleisimmät syyt ovat työn ja muun elämän tasapaino, terveyteen liittyvät huolet, työpaineet, ihmissuhteet ja taloudellinen tilanne.
  • Monien mukaan liikunnan lisääminen, taloudellinen turva ja parempi arjen hallinta auttaisivat vähentämään stressiä.
  • Työnantajilla on tärkeä rooli terveyden edistämisessä, kuormituksen varhaisten merkkien tunnistamisessa sekä sellaisen työympäristön luomisessa, jossa kuormituksesta on helppo puhua ja hakea apua.

Stressistä on tullut ohimenevän vaiheen sijaan pysyvä tila

Kaikista pohjoismaalaisista 84 prosenttia kertoo kokevansa haitallista stressiä. Osuus on pysynyt korkeana kaikkina neljänä tutkimusvuotena. Maiden välillä on jonkin verran eroja. Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa stressiä kokee lähes yhtä suuri osa vastaajista, eli 89, 88 ja 87 prosenttia. Tanskassa osuus on selvästi matalampi, 74 prosenttia. Pelkkä stressiä kokevien osuus ei kuitenkaan kerro koko kuvaa. 

On kokenut haitallista stressiä: 

  • 2023: 84 %
  • 2024: 89 %
  • 2025: 82 %
  • 2026: 84 %

Stressiä kokevista 42 prosenttia on elänyt sen kanssa yli kuusi kuukautta. Työssäkäyvistä osuus on yli 50 prosenttia. Monelle stressi ei siis ole enää tilapäinen vaihe, vaan pysyvä osa arkea. 

On kokenut stressiä yli kuuden kuukauden ajan (stressiä kokevista): 

  • 2023: 40 %
  • 2024: 52 %
  • 2025: 38 %
  • 2026: 42 % 
Kristina Ström Olsson, Ifin pohjoismainen terveysstrategi.

Pitkittynyt stressi on sekä huolestuttava että yleinen ilmiö. Stressiä kokevista ruotsalaisista 46 prosenttia kertoo stressin jatkuneen yli kuuden kuukauden ajan. Norjassa vastaava osuus on 45 prosenttia ja Suomessa 43 prosenttia. Tanskassa 39 prosenttia stressiä kokevista kertoo stressin jatkuneen pidempään. 

”Kun stressi pitkittyy, kyse ei ole enää vain tilapäisestä kuormituksesta tai väsymyksestä. Pitkittynyt stressi vaikuttaa sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen”, sanoo Kristina Ström Olsson, Ifin pohjoismainen terveysstrategi. 

Naiset kokevat miehiä enemmän stressiä

Naiset kokevat johdonmukaisesti enemmän haitallista stressiä kuin miehet, vaikka eniten stressiä kokeva ikäryhmä vaihtelee Pohjoismaittain. Ruotsissa ja Suomessa stressi on yleisintä 18–29-vuotiaiden naisten keskuudessa, kun taas Norjassa ja Tanskassa eniten stressiä kokevat 30–44-vuotiaat naiset. 

Myös pitkittynyt stressi on naisilla miehiä yleisempää. Naisista 48 prosenttia kertoo kokeneensa pitkäkestoista stressiä, kun miehistä vastaava osuus on 37 prosenttia. Kaikissa neljässä maassa pitkittynyt stressi on yleisintä työikäisten naisten keskuudessa. 

Ifin pohjoismaisen terveystutkimuksen neljän vuoden tuloksissa huomio kiinnittyy ennen kaikkea siihen, että stressi on pysynyt yleisenä vuodesta toiseen. Jopa silloin, kun haitallista stressiä kokevien osuus oli matalimmillaan, kahdeksan kymmenestä vastaajasta kertoi kokevansa haitallista stressiä. 

Myös pitkittyneen stressin yleisyys on huomionarvoista. Tulosten tasaisuus kertoo siitä, etteivät stressiin liittyvät taustatekijät ole merkittävästi muuttuneet. Samalla tulokset osoittavat, että stressin vähentämisessä on edelleen paljon tehtävää. 

Maailman terveysjärjestö WHO:n vuonna 2022 julkaisemien työpaikkojen mielenterveyttä koskevien suositusten mukaan työuupumus on seurausta kroonisesta työperäisestä stressistä, jota ei ole onnistuttu hallitsemaan. Ifin tutkimuksessa ei suoraan mitata työuupumusta, mutta pitkäkestoisen stressin yleisyys korostaa ennaltaehkäisyn merkitystä ennen kuin stressi pitkittyy tai johtaa vakavampiin ongelmiin. 

Ryhmä, jossa haitallisen stressin esiintyvyys on korkein maittain

Stressi ei johdu pelkästään työstä

Stressin syyt vaihtelevat eri maiden, ikäryhmien ja sukupuolten välillä. Kuormituksen taustalla on paljon muutakin kuin vaativa työ. 

Yleisimmin mainittu stressin aiheuttaja on työn ja muun elämän yhteensovittaminen. Sen nimeää suurimmaksi stressitekijäksi 19 prosenttia vastaajista. Maiden välillä on kuitenkin suuria eroja. Ruotsissa 28 prosenttia pitää työn ja muun elämän yhteensovittamista suurimpana stressin lähteenä, kun Suomessa vastaava osuus on 11 prosenttia. 

Myös ikä vaikuttaa stressin syihin. 18–29-vuotiailla merkittävin stressin aiheuttaja ei ole työmäärä, vaan huoli omasta tulevaisuudesta. Sen nimeää 19 prosenttia vastaajista. Huoli tulevaisuudesta korostuu erityisesti nuorten suomalaisten naisten ja miesten vastauksissa. Nuoret ruotsalaiset naiset puolestaan nostavat isoimmaksi stressitekijäksi työn ja muun elämän yhteensovittamisen, kun taas nuoria ruotsalaisia miehiä kuormittaa eniten huoli tulevaisuudesta. 

Myös 30–44-vuotiaiden naisten stressin syyt vaihtelevat maittain. Tanskassa suurimmaksi stressin lähteeksi nousee työn ja muun elämän yhteensovittaminen, kun taas Norjassa korostuvat henkilökohtaiseen elämään liittyvät haasteet, kuten huoli omasta tai perheenjäsenen terveydestä. Yli 60-vuotiailla suurin stressin aiheuttaja on huoli omasta terveydestä.

Taloudellinen stressi korostuu erityisesti Suomessa. Peräti 19 prosenttia suomalaisista nimeää taloudellisen tilanteensa merkittävimmäksi stressin lähteeksi. Osuus on Pohjoismaiden korkein, ja tulos on linjassa aiemmissa artikkeleissa esiin nousseen taloudellisen huolen kanssa. 

Viisi yleisintä stressin syytä

Ihmiset tietävät, mikä auttaisi

Säännöllinen liikunta on yleisimmin mainittu keino vähentää stressiä. Sen mainitsee 35 prosenttia vastaajista. Lähes yhtä moni, 32 prosenttia, arvioi paremman taloudellisen turvallisuuden auttavan stressin vähentämisessä. Suomessa näin ajattelee jopa 46 prosenttia vastaajista. 

Kolmanneksi yleisimmin mainitaan arjen parempi suunnitelmallisuus ja selkeämpi rakenne, 20 prosenttia. Joustavampien etätyömahdollisuuksien uskoo auttavan selvästi harvempi, 12 prosenttia. 

18–29-vuotiaista 27 prosenttia uskoo, että vähemmän aikaa puhelimella tai sosiaalisessa mediassa auttaisi vähentämään stressiä. Nuorempi sukupolvi näyttää tunnistavan varsin hyvin stressiä lisäävät tekijät. Ongelma ei olekaan tietoisuuden puute. 

Tietäminen ei ole sama asia kuin toimiminen

Ihmiset näyttävät tietävän varsin hyvin, mikä auttaisi heitä palautumaan tai hallitsemaan stressiä. Miksi niin moni silti jatkaa entiseen tapaan? 

Sairaana työskentely on Ifin tutkimuksen perusteella lisääntynyt selvästi. Vuonna 2025 sairaana työskentelyä kertoi jatkavansa 54 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2026 osuus oli jo 63 prosenttia. Voimakkainta kasvu on ollut Ruotsissa, jossa sairaana työskentelevien osuus on noussut vuodessa 56 prosentista 71 prosenttiin. 

Työelämän joustavuus on tehnyt työskentelystä sairaana aiempaa helpompaa. Samalla raja työnteon ja levon välillä on voinut hämärtyä: milloin on riittävän hyvässä kunnossa työskentelemään ja milloin olisi parempi levätä ja toipua? 

Osuus työvoimasta, joka jatkaa työskentelyä sairaana ollessaan

Sairaana työskentely voi heikentää tuottavuutta merkittävästi. Tutkimuksissa paine työskennellä sairaana on yhdistetty myös heikompaan työtyytyväisyyteen ja suurempaan halukkuuteen vaihtaa työpaikkaa.  (Lähde: University of South Florida  )

Sairaana työskentely ei vaikuta vain työtehoon kyseisenä hetkenä. Se voi olla yhteydessä myös myöhempiin terveysongelmiin ja sairauspoissaoloihin, minkä vuoksi palautumisella on suuri merkitys. Toisaalta sairaana työskentely ei kaikissa tapauksissa ole haitallista. Esimerkiksi asteittainen paluu työhön sairauden jälkeen voi tukea sekä työntekijää että työnantajaa. 

Elämänvaihe paineen alla

30–44-vuotiaista peräti 73 prosenttia jatkaa työskentelyä sairaana. Samassa ikäryhmässä myös pitkäaikainen stressi on erityisen yleistä. Monella tähän elämänvaiheeseen osuu samanaikaisesti paljon vaatimuksia niin työssä kuin yksityiselämässä. Kyse ei siis välttämättä ole siitä, etteivät ihmiset tunnistaisi hyvinvointiaan tukevia asioita. Työelämän ja muiden arjen vaatimusten keskellä voi yksinkertaisesti olla vaikeaa toimia niiden mukaisesti. 

”Tulokset osoittavat, että työelämässä toimitaan jatkuvan paineen alla. Ihmisillä on varsin selkeä käsitys siitä, mikä auttaisi heitä voimaan paremmin: lepo, arjen selkeämpi rakenne, taloudellinen turvallisuus ja liikunta. Silti moni jatkaa työntekoa myös sairaana. Pelkkä tieto siitä, mikä olisi itselle hyväksi, ei siis aina riitä. Tarvitsemme työelämään myös olosuhteita, joissa oman terveyden kannalta hyviä valintoja on mahdollista tehdä.” – Kristina Ström Olsson, Ifin pohjoismainen terveysstrategi.

Työnantajilla on tärkeä rooli

Kehityksen suuntaa on mahdollista muuttaa, mutta se edellyttää toimia usealla tasolla. Työnantajilla on tärkeä rooli sellaisten työolojen luomisessa, jotka tukevat terveyttä, palautumista ja hyvinvointia. 

Käytännössä tämä tarkoittaa ennaltaehkäisevää terveyden edistämistä sekä kuormituksen varhaisten merkkien tunnistamista ja niihin puuttumista ennen kuin stressi johtaa sairastumiseen. Tarvitaan myös fyysisesti, psyykkisesti ja organisatorisesti terveellistä työympäristöä, jossa työntekijät uskaltavat kertoa huolistaan, hakea tukea ja tarvittaessa vähentää kuormitustaan. 

Hyödyt voivat olla merkittäviä. Paremmat mahdollisuudet huolehtia terveydestä ja palautumisesta voivat parantaa elämänlaatua, tukea työkykyä ja tuottavuutta sekä tehdä työpaikoista houkuttelevampia ja kestävämpiä. Pitkällä aikavälillä hyötyvät niin yksilöt, yritykset kuin yhteiskuntakin. 

Vinkkejä työntekijöille stressin ehkäisyyn:
  • Tunnista kuormituksen varhaiset merkit. Kiinnitä huomiota esimerkiksi univaikeuksiin, ärtyneisyyteen, väsymykseen tai ahdistukseen.
  • Toimi ajoissa ja hae tukea mahdollisimman varhain. Puhu tilanteestasi esimerkiksi kollegan, esihenkilön, ystävän, perheenjäsenen tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
  • Pidä huolta ihmissuhteista. Hyvät suhteet työpaikalla tarjoavat tukea ja voivat vähentää yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunnetta.
  • Varaa aikaa palautumiselle ja liikunnalle myös kiireisinä ajanjaksoina.
  • Pidä kiinni asioista, jotka antavat sinulle energiaa. Pyri löytämään tasapaino kuormittavien ja palauttavien asioiden välillä.
  • Jos olet sairaana, anna itsellesi lupa levätä ja toipua sen sijaan, että jatkaisit automaattisesti työntekoa.
  • Ole tukena kollegoillesi. Uskalla osoittaa välittäväsi. Sillä voi olla paljon suurempi merkitys kuin arvaatkaan. 
Vinkkejä esihenkilöille stressin ehkäisyyn:
  • Seuraa työntekijöiden kuormitusta. Käytä aikaa heidän tilanteensa ymmärtämiseen ja kiinnitä huomiota muutoksiin voinnissa. Tunnista myös työpaikan stressiin ja muuhun psykososiaaliseen kuormitukseen liittyviä riskejä.
  • Rakenna psykologista turvallisuutta. Tee avun pyytämisestä hyväksyttyä ja luontevaa. Työntekijöiden pitää voida puhua avoimesti stressistä, työmäärästä ja muista haasteista.
  • Aseta selkeät ja realistiset odotukset. Auta priorisoimaan, kun vaatimukset kasvavat, ja keskustele työkuormasta säännöllisesti.
  • Reagoi varhain. Ota aktiivinen rooli mielenterveyteen ja työkuormaan liittyvissä keskusteluissa ja tartu mahdollisiin varoitusmerkkeihin ajoissa.
  • Vahvista yhteisöllisyyttä. Rakenna työpaikkakulttuuria, jossa ihmiset tukevat toisiaan. 

Näin If auttaa

Mielenterveysvakuutus auttaa työntekijää saamaan tarvitsemansa avun henkiseen hyvinvointiin. Matalan kynnyksen keskusteluapua tarjotaan etäyhteyden välityksellä, ja sitä voi käyttää esimerkiksi uupumuksen yhteydessä. Terapiaturva on tarkoitettu vaikeampiin mielenterveyden haasteisiin silloin, kun keskusteluapu ei yksin riitä. Lue lisää: Mielenterveysvakuutus hyvinvoinnin ja talouden tueksi

Yrityksen terveysvakuutus kattaa joustavasti sairauksia ja tapaturmia ja mahdollistaa nopean hoitoon pääsyn yksityisessä terveydenhuollossa. Terapiaturvan voi liittää myös terveysvakuutukseen lisäturvaksi. Lue lisää: Terveysvakuutus - Yrityksen ja yrittäjän sairauskuluvakuutus - If 

Yhdessä nämä vakuutukset tukevat työpaikan ennaltaehkäisevää terveyden edistämistä, varhaista tukea ja työkyvyn ylläpitämistä tilanteissa, joissa stressi tai muu terveyteen liittyvä kuormitus heikentää työkykyä.

Näin If auttaa

Tutkimuksesta

Tämä artikkeli perustuu If Vakuutuksen pohjoismaiseen Nordic Health Report -kyselytutkimukseen, jonka toteutti Verian. Kyselyyn vastasi yhteensä 4 126 henkilöä Ruotsissa (n=1 001), Tanskassa (n=1 033), Norjassa (n=1 014) ja Suomessa (n=1 078) ajanjaksolla 4.–16.2.2026. Tulokset on painotettu sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan vastaamaan maiden väestörakennetta. 

Lue aiempia raporttejamme ja artikkeleitamme

Täältä löydät vuosien varrella julkaisemiamme raportteja ja artikkeleita.

Tutustu tarkemmin

Tutustu tarkemmin yritysten henkilövakuutuksiimme