Kun pohjoismaiset työntekijät voivat huonosti, työnantaja saa usein tietää viimeisenä

Mielenterveyden haasteet vaikuttavat edelleen suureen osaan Pohjoismaiden työikäisistä. Neljä kymmenestä työntekijästä Pohjoismaissa kertoo mielenterveyteen liittyvien haasteiden heikentäneen työkykyään jossain vaiheessa. Vain joka neljäs heistä kokee saaneensa työnantajaltaan riittävästi tukea. Lisäksi joka neljäs työikäisistä on kuluneen vuoden aikana harkinnut työpaikan vaihtoa työhön liittyvän stressin tai mielenterveyden haasteiden vuoksi.

Työnantajilla on merkittävä rooli työntekijöiden hyvinvoinnin tukemisessa. Ifin Nordic Health Report 2026 -tutkimuksen mukaan työntekijät arvostavat erityisesti työnantajia, jotka panostavat terveyteen ja henkiseen hyvinvointiin. Työntekijöiden tukeminen auttaa paitsi sitouttamaan osaajia myös ylläpitämään työntekijöiden terveyttä ja työkykyä pitkällä aikavälillä.

Tiivistelmä – Työntekijöiden hyvinvointi Pohjoismaissa

Monet pohjoismaiset työntekijät kokevat mielenterveyteen liittyviä haasteita, jotka vaikuttavat heidän työkykyynsä, mutta vain harva ottaa vaikeuksistaan puheeksi työnantajansa kanssa. Ifin Pohjoismainen terveysraportti 2026 osoittaa, että työntekijät hakevat apua todennäköisemmin terveydenhuollon ammattilaisilta tai yrittävät selviytyä haasteistaan omin keinoin kuin keskustelevat niistä esihenkilönsä kanssa. Raportti korostaa, että avoimuus, varhainen vuoropuhelu ja tukeva työympäristö ovat ratkaisevan tärkeitä sairauspoissaolojen ehkäisemiseksi ja sen varmistamiseksi, että työntekijät saavat tarvitsemansa tuen.

Avainlukuja:

40 % Pohjoismaiden työntekijöistä kertoo, että mielenterveyteen liittyvät haasteet ovat vaikuttaneet heidän työkykyynsä.
46 % naisista kertoo työkykynsä heikentyneen mielenterveyteen liittyvien haasteiden vuoksi, kun vastaava osuus miehillä on 34 %.
24 % pohjoismaisista työntekijöistä on viimeisen 12 kuukauden aikana harkinnut työpaikan tai toimialan vaihtamista työhön liittyvän stressin tai mielenterveyshaasteiden vuoksi.
Mitkä tekijät tekevät työnantajasta houkuttelevan? Pohjoismaisten työntekijöiden mielestä tärkeimmät tekijät ovat:
- Joustava työ: 60 %
- Panostus terveyteen ja henkiseen hyvinvointiin: 57 %
- Hyvä palkka: 45 %

Neljä kymmenestä kertoo työkykynsä heikentyneen

Neljä kymmenestä pohjoismaisesta työntekijästä kertoo mielenterveyden haasteiden heikentäneen työkykyään jossain vaiheessa. Vaikutukset voivat näkyä esimerkiksi väsymyksenä, keskittymisvaikeuksina tai sairauspoissaoloina.

Lähde: If Nordic Health report 2026.

Osuus vastaajista, jotka ovat kokeneet mielenterveyteen liittyvien haasteiden vaikuttaneen heidän työkykyynsä:

Mielenterveyden haasteiden vaikutukset työkykyyn ovat selvästi yleisempiä naisilla kuin miehillä. Naisista 46 prosenttia ja miehistä 34 prosenttia kertoo mielenterveyden haasteiden heikentäneen työkykyään. Vastaava ero näkyy kaikissa Pohjoismaissa.

Ikä vaikuttaa tuloksiin selvästi. Yli puolet 18–29-vuotiaista (53 %) ja puolet 30–44-vuotiaista (50 %) kertoo mielenterveyden haasteiden heikentäneen työkykyään. Vanhemmissa ikäryhmissä osuus on pienempi. Nuoremmissa ikäryhmissä sukupuolten väliset erot ovat kuitenkin keskimääräistä vähäisempiä.

Norja erottuu joukosta maana, jossa sukupuolten välinen ero on kaikkein pienin. Nuorista työntekijöistä, 18–29-vuotiaiden ryhmässä, nuoret miehet kertovat jopa hieman useammin kuin nuoret naiset, että mielenterveyden haasteet ovat vaikuttaneet heidän työkykyynsä (55 prosenttia vs. 52 prosenttia). Suomessa tilanne on hyvin toisenlainen: siellä vastaavat luvut ovat miehillä 42 prosenttia ja naisilla 64 prosenttia.

Verrattuna Ifin vuoden 2025 tutkimukseen tulokset ovat useimmissa Pohjoismaissa palautuneet lähemmäs vuoden 2023 tasoa. Kehitys on myönteistä, mutta luvut kertovat edelleen merkittävästä haasteesta työelämässä.

Työnantajilla on keskeinen rooli terveellisen ja kestävän työympäristön rakentamisessa.

Mielenterveyden haasteista vaietaan työpaikoilla

Kun mielenterveyden haasteet vaikuttavat työkykyyn, apua haetaan useimmiten lääkäriltä, psykologilta tai muulta terveydenhuollon ammattilaiselta. Näin kertoo hieman yli puolet vastaajista (51 %). Osuus on suurin Suomessa (62 %) ja pienin Ruotsissa (42 %).

Seuraavaksi eniten tukea haetaan perheenjäseniltä (31 %) ja ystäviltä (21 %). Sen sijaan työpaikalta apua haetaan huomattavasti harvemmin. Vain 16 prosenttia kertoo keskustelleensa tilanteestaan esihenkilön kanssa, ja HR:stä tukea on hakenut neljä prosenttia. Nuorista, 18–29-vuotiaista vastaajista vain yhdeksän prosenttia on kääntynyt esihenkilönsä puoleen.

Joka viides vastaaja ei ollut hakenut apua keneltäkään. Tämä viittaa siihen, että mielenterveyden haasteet jäävät usein piiloon myös niiltä ihmisiltä, jotka voisivat tarjota tukea. Työpaikoille tarvitaan kulttuuria, jossa ihmiset kokevat voivansa puhua avoimesti haasteistaan ja hakea apua matalalla kynnyksellä. Tämä on tärkeää sekä ongelmien varhaisessa tunnistamisessa että ennaltaehkäisyssä.

– Kun kohtaa mielenterveyden haasteita, keskustelu jonkun kanssa voi olla tärkeä ensimmäinen askel. Jos omalle esihenkilölle puhuminen tuntuu vaikealta, kannattaa kääntyä esimerkiksi kollegan, ystävän, perheenjäsenen tai terveydenhuollon ammattilaisen puoleen. Aikainen tuen hakeminen voi estää tilanteen pahenemisen ja nopeuttaa toipumista, sanoo Ifin terveysstrategi Kristina Ström Olsson.

Ifin terveysstrategi Kristina Ström Olsson.

Työpaikoille tarvitaan kulttuuria, jossa ihmiset kokevat voivansa puhua avoimesti haasteistaan ja hakea apua matalalla kynnyksellä. Tämä on tärkeää sekä ongelmien varhaisessa tunnistamisessa että ennaltaehkäisyssä.

Moni ei saa tarvitsemaansa tukea

Vain harva niistä työntekijöistä, joiden työkykyyn mielenterveyden haasteet olivat vaikuttaneet, koki saaneensa työnantajaltaan riittävästi tukea. Suomessa peräti 33 prosenttia ilmoitti, ettei ollut saanut työnantajaltaan tukea mutta ei myöskään halunnut sitä. Tulokset viittaavat siihen, että moni työntekijä ei koe luontevaksi ottaa mielenterveyteen liittyviä huolia esiin työpaikallaan.

– Tulokset paljastavat kaksi haastetta: Monet työntekijät eivät kerro mielenterveyteen liittyvistä huolista työnantajalleen, ja toisaalta niistä, jotka kertovat, moni kokee saamansa tuen riittämättömäksi. Tällöin ongelmat voivat jäädä tunnistamatta ja pahentua ennen kuin niihin puututaan, Ström Olsson sanoo.

Lähde: If Nordic Health Report 2026.

Joka neljäs on harkinnut työpaikan vaihtoa

Lähes joka neljäs pohjoismainen työntekijä (24 %) on kuluneen vuoden aikana harkinnut työpaikan tai toimialan vaihtamista työhön liittyvän stressin tai mielenterveyden haasteiden vuoksi. Työpaikan vaihtoa ovat pohtineet erityisesti 30–44-vuotiaat, joista yli kolmannes (35 %) kertoo harkinneensa muutosta. Naiset ovat pohtineet työpaikan vaihtamista miehiä useammin (27 % vs. 20 %). Pohjoismaista korkein osuus on Ruotsissa, 27 prosenttia. Osuus muissa Pohjoismaissa:

Suomi 24 %
Norja 22 %
Tanska 21 %
Pohjoismaat yhteensä 24 %

Työpaikan vaihtoa harkitsevat useimmin uransa keskivaiheilla olevat työntekijät. Eläkettä lähestyvien tai työuransa alussa olevien sijaan lähtöaikeita on eniten niillä, jotka tasapainottelevat työelämän ja yksityiselämän paineiden välillä.

Joka neljäs pohjoismainen työntekijä on harkinnut työpaikan tai toimialan vaihtamista työstressin tai mielenterveyteen liittyvien haasteiden vuoksi.

Mitä työntekijät arvostavat – ja mikä auttaa jaksamaan?

Kun pohjoismaisilta työntekijöiltä kysyttiin, mikä tekee työnantajasta houkuttelevan, tärkeimmäksi nousivat joustavat työjärjestelyt (60 %). Lähes yhtä tärkeänä pidetään sitä, että työnantaja panostaa henkilöstön terveyteen ja mielenterveyden tukemiseen (57 %). Hyvä palkka sijoittuu kolmanneksi (45 %). Maiden välillä on joitakin eroja: Norjassa terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on tärkein yksittäinen tekijä työnantajan houkuttelevuutta arvioitaessa.

Tulokset osoittavat, että joustavuus sekä henkilöstön hyvinvointiin panostaminen vahvistavat työnantajamielikuvaa. Ne eivät kuitenkaan yksin riitä ratkaisemaan stressin ja mielenterveyden haasteiden taustalla olevia syitä.

Vaikka joustavia työskentelytapoja arvostetaan, työntekijät kokevat stressiä vähentäviksi tekijöiksi ennen kaikkea säännöllisen liikunnan, taloudellisen turvan, arjen ennakoitavuuden sekä kohtuulliset odotukset. Sen sijaan vain 12 prosenttia arvioi, että mahdollisuus tehdä enemmän etätöitä vähentäisi stressiä. Tulosten perusteella hyvinvointi ei riipu ensisijaisesti siitä, missä työtä tehdään, vaan siitä, miten työ on organisoitu ja johdettu.

Nämä tekijät tekevät työnantajasta houkuttelevan

Lähde: If Nordic Health report 2026

Mielenterveyden tukeminen työpaikalla vaatii enemmän kuin hyviä henkilöstöetuja.

Työpaikalla on tärkeä rooli hyvinvoinnin tukemisessa

Mielenterveyden haasteet ovat yleisiä pohjoismaisessa työelämässä, mutta ne jäävät usein työnantajilta huomaamatta. Niiden vaikutukset näkyvät kuitenkin niin yksilöiden, organisaatioiden kuin koko yhteiskunnan tasolla. Seurauksina voivat olla heikentynyt työkyky, lisääntyneet sairauspoissaolot ja jopa työpaikan vaihtamisen harkitseminen.

Kyse ei kuitenkaan ole vain pohjoismaisesta ilmiöstä. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi vuonna 2022, että masennus ja ahdistuneisuus aiheuttavat maailmanlaajuisesti vuosittain 12 miljardin työpäivän menetyksen. Tuottavuudelle tästä aiheutuvat kustannukset ovat lähes biljoona Yhdysvaltain dollaria vuodessa.

Mielenterveyden tukeminen työpaikalla vaatii enemmän kuin yksittäisiä henkilöstöetuja. Olennaista on luoda työympäristö, jossa huolet voidaan ottaa puheeksi ajoissa, odotukset ovat selkeitä ja kuormituksen ensimerkit tunnistetaan ennen kuin ne kasvavat vakaviksi ongelmiksi. Hyvä johtaminen on yhtä tärkeää kuin toimivat käytännöt.

– Tutkimuksen mukaan yli puolet pohjoismaalaisista (52 %) on kokenut viimeisen vuoden aikana tahatonta yksinäisyyttä. Yksinäisyyttä lievittäisivät ennen kaikkea yhteenkuuluvuuden tunne ja mahdollisuus tehdä itselle merkityksellisiä asioita. Tässä työpaikoilla voi olla merkittävä rooli, sanoo Kristina Ström Olsson.

Työnantajilla on tärkeä vastuu työympäristön psykososiaalisesta turvallisuudesta sekä työperäisen stressin ja mielenterveyden ongelmien ehkäisystä.

Työnantajat, jotka panostavat ennaltaehkäisevästi hyvinvointiin ja tunnistavat työntekijöiden kuormituksen ajoissa, eivät ainoastaan tue henkilöstönsä hyvinvointia. Samalla ne vahvistavat sitoutumista, työyhteisön kestävyyttä ja tuottavuutta sekä ehkäisevät kustannuksia, joita syntyy ongelmien pitkittyessä ja kärjistyessä.

Tutkimuksesta

Tämä artikkeli perustuu If Vakuutuksen pohjoismaiseen Nordic Health Report -kyselytutkimukseen, jonka toteutti Verian. Kyselyyn vastasi yhteensä 4 126 henkilöä Ruotsissa (n=1 001), Tanskassa (n=1 033), Norjassa (n=1 014) ja Suomessa (n=1 078) ajanjaksolla 4.–16.2.2026. Tulokset on painotettu sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan vastaamaan maiden väestörakennetta. Työnantajan tarjoamaa tukea ja avun hakemista koskeviin kysymyksiin vastasivat ne 1 646 henkilöä, jotka olivat kertoneet mielenterveyden haasteiden heikentäneen työkykyään.

Lue aiempia raporttejamme ja artikkeleitamme

Täältä löydät vuosien varrella julkaisemiamme raportteja ja artikkeleita.

Tutustu tarkemmin