Vastuullisuus
Ilmastomuutokseen sopeutuminen
Suomen sopetumistoimia tehostettava

Suomen sopeutumistoimia tehostettava

Yhteiskunnan varautuminen äärimmäisiin sääilmiöihin edistää turvallisuutta ja lisää resilienssiä. Tämän päivän investoinnit auttavat meitä välttämään sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat huomattavasti korkeammat kustannukset tulevaisuudessa.

Yhteiskunnan varautuminen sään ääri-ilmiöihin tarkoittaa yhteisten resurssiemme viisasta ja vastuullista käyttöä.

1. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen etusijalle – sopeutumistoimia on tehostettava

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on nostettava alueellisen ja paikallisen päätöksenteon keskiöön.
Kuntapäättäjien on vauhditettava ja vahvistettava sopeutumistoimia.
Sopeutumistyön tueksi on laadittava riskiskenaarioita ja toimintasuunnitelmia sekä seurattava niiden edistymistä säännöllisesti.

2. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää selkeää sääntelyä ja vastuunjakoa

Alueellisten ja paikallisten toimijoiden roolia ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauksen ohjauksessa ja koordinoinnissa on vahvistettava.
Kuntien lakisääteiset vastuut ilmastonmuutokseen sopeutumisessa tulisi sisällyttää kansalliseen ilmastolakiin muiden Pohjoismaiden mallin mukaisesti.
Valtion tulee tarjota yhtenäiset puitteet riskien arvioinnille, sopeutumissunnitelmien laatimiselle, sopeutumistoimien toteutukselle ja niiden systemaattiselle seurannalle.

3. Toimijoiden välistä yhteistyötä on vahvistettava

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää tiiviimpää yhteistyötä kuntien, alueiden ja muiden keskeisten toimijoiden välillä.
Myös yksityisen sektorin roolia sopeutumistyössä on vahvistettava. Erityisen tärkeää on sitouttaa mukaan maanomistajat, energiayhtiöt ja infrastruktuurista vastaavat toimijat.

4. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoitusta ja investointeja on vahvistettava

Kuntien ja alueellisten toimijoiden kannustimia sopeutumistoimien edistämiseen on vahvistettava.
Vesihuollon ja jätevesipalveluiden toimintavarmuus on turvattava riittävän rahoituksen ja kunnossapidon avulla.
Sopeutumiseen suunnattu rahoitus, investoinnit ja kannustimet eivät vastaa nykyisiä tarpeita. Rahoituslähteitä tulee kartoittaa järjestelmällisemmin ja EU-rahoitusta on hyödynnettävä nykyistä tehokkaammin.
Vaikuttava sopeutumistyö edelyttää pitkäjänteistä budjetointia ja pitkän aikavälin rahoitussitoumuksia.

5. Avoimuus, tiedonjakaminen ja viestintä avainasemassa

Kuntien tulee tarjota kiinteistönomistajille ajantasaista tietoa ilmastoriskeistä, suunnitelluista sopeutumistoimista sekä vesihuolto- ja viemäriverkostojen kapasiteetista.
Kiinteistön ostajille tulisi tarjota kaupanteon yhteydessä tietoa kiinteistön ilmastoriskeistä ja valmiudesta kestää sään ääri-ilmiöitä.
Tanskan mallin mukaisesti Suomeen tulisi luoda maksuton, kiinteistökohtainen tietopalvelu, joka yhdistäisi historialliset säätiedot ja ilmastomuutosennusteet.
Kuntien tulisi vahvistaa tietojenvaihtoa jakamalla nykyistä laajemmin hyväksi havaittuja käytäntöjä ja toimivia ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

Suomen sopeutumistoimia tehostettava

1. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen etusijalle – sopeutumistoimia on tehostettava

2. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää selkeää sääntelyä ja vastuunjakoa​

3. Toimijoiden välistä yhteistyötä on vahvistettava​

4. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoitusta ja investointeja on vahvistettava​

5. Avoimuus, tiedonjakaminen ja viestintä avainasemassa​

2. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää selkeää sääntelyä ja vastuunjakoa

3. Toimijoiden välistä yhteistyötä on vahvistettava

4. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoitusta ja investointeja on vahvistettava

5. Avoimuus, tiedonjakaminen ja viestintä avainasemassa