Pohjoismaat: Yhtenä rintamana ilmastonmuutoksen haasteisiin, mutta eri vauhdilla

Rankkasateet, tulvat ja helleaallot eivät ole enää kaukaisia uhkia Pohjoismaissa – niistä on tulossa osa arkea. Kunnille, jotka ovat usein ensimmäisinä reagoimassa näihin haasteisiin, tämä tarkoittaa kasvavaa vastuuta suojella asuinalueita, infrastruktuuria ja paikallistalouksia ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. 

Koska ilmastonmuutos etenee nopeammin kuin yhteiskunnan eri sektorit ehtivät sopeutua, haasteena ei ole pelkästään kuntien varautuminen, vaan myös se, löytyykö kunnilla riittävästi rahoitusta, osaamista ja poliittista tukea muuttaa varautuminen konkreettisiksi teoiksi. 

If on tarkastellut läheltä, miten Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan kunnat suhtautuvat ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Yleisesti ottaen sitoutuminen on kaikissa Pohjoismaissa korkealla tasolla, mutta valmius toteuttaa vaikuttavia toimenpiteitä vaihtelee resurssien, strategioiden sekä paikallisen ja kansallisen tason yhteistyön mukaan. 

Yhteiset riskit, eritasoinen valmius

Tutkimukset osoittavat, että kaikissa neljässä maassa ymmärretään laajasti ilmastonmuutoksen vaikutukset yhteiskuntaan. Silti sopeutumistoimet ovat usein reaktiivisia – keskitytään äärisäiden seurauksiin sen sijaan, että varauduttaisiin tuleviin riskeihin ennakoivasti. 

Kansalliset erot vaikuttavat kuitenkin ratkaisevasti siihen, kuinka hyvin kunnat pystyvät toimimaan. Erot näkyvät erityisesti resurssien, koordinoinnin ja johtamisen tasolla. 

Suomi: Suomen kunnat tietävät ilmastoriskit, mutta resurssit ovat rajallisia

Suomen kunnissa ilmastoriskeistä ollaan hyvin tietoisia, mutta konkreettisia toimia tekevät pääasiassa ne kunnat, jotka ovat jo kokeneet ilmastovahinkoja. Haasteena on toimeenpanokyky. Harvoilla kunnilla on erillistä budjettia tai omaa henkilöstöä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, minkä vuoksi monet toimet jää strategiatason suunnitteluun ilman keinoja toteuttaa niitä käytännössä. 

Johtopäätös on selvä: suomalaiset kunnat haluavat toimia, mutta niiltä puuttuu usein tarvittavat resurssit ja työkalut. Ilman vahvempaa sopeutumiskykyä ne joutuvat turvautumaan kalliisiin, lyhyen aikavälin ratkaisuihin ennakoivien ja kustannustehokkaiden toimien sijaan. 

Selvitys kuntien varautumisesta äärisäähän toteutettiin Suomessa ensimmäistä kertaa näin laajassa mittakaavassa, ja sen tulokset ovat merkittäviä koko yhteiskunnan kannalta. On kiinnostavaa nähdä, miten tilanne kehittyy tulevina vuosina. 

Parhaiten äärisäähän varautuneet kunnat Suomessa:
  1. Espoo ja Turku
  2. Vantaa
  3. Pirkkala
  4. Pielavesi 

Ruotsi: Aktiivista toimintaa, epätasaiset tulokset

Ruotsin kunnat erottuvat siinä, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen on vahvasti mukana kaavoituksessa ja suunnittelussa. Lähes kaikki kunnat ovat mukana työssä, mikä luo kuvan hyvästä valmiudesta. Käytännössä tilanne on kuitenkin epätasainen: osa kunnista on pitkällä, kun taas toiset kamppailevat vähäisten resurssien kanssa. 

Tämä eriarvoisuus tarkoittaa, että osa asukkaista on paremmin suojattu kuin toiset asuinpaikasta riippuen. Vaikka rakenteellista edistystä on tapahtunut, Ruotsi on vielä kaukana tasavertaisesta resilienssistä koko maassa. 

Valmius on kuitenkin kehittynyt tasaisesti vuodesta 2015, jolloin ensimmäinen valtakunnallinen arvio tehtiin. Heikoimmin varautuneiden kuntien määrä on vähentynyt, ja yhä useampi kunta on integroinut ilmastoriskit osaksi keskeisiä suunnitteluprosesseja. 

Parhaiten äärisäähän varautuneet kunnat Ruotsissa:
  1. Norrköping
  2. Boden
  3. Helsingborg, Kristianstad, Linköping ja Lomma 

Norja: Suuret riskit, hajanaiset toimet

Norja on yksi Euroopan haavoittuvimmista maista äärisäiden suhteen jyrkän maastonsa vuoksi, mikä altistaa sen tulville ja maanvyörymille. Kunnissa tiedostetaan riskit ja halutaan toimia, mutta yhteiset haasteet, kuten rahoituksen puute, osaamisvaje ja epäselvät vastuut, hidastavat edistystä. 

Tuloksena on vaarallinen kuilu: ongelma tunnistetaan, mutta sitä ei pystytä ratkaisemaan tehokkaasti. Tämä herättää huolta siitä, kuinka hyvin tuleviin ilmastotapahtumiin pystytään vastaamaan. 

If on seurannut Norjan kuntien valmiutta vuodesta 2019. Vaikka pieniä parannuksia on nähtävissä, todellista edistystä ei ole tapahtunut. Äärisää lisääntyy, mutta valmiustaso pysyy lähes ennallaan.

Parhaiten äärisäähän varautuneet kunnat Norjassa:
  1. Stavanger
  2. Oslo
  3. Herøy (Møre og Romsdal)
  4. Fjord
  5. Skien 

Tanska: Suuret riskit, vahva yhteistyö

Tanska erottuu koordinoidulla lähestymistavallaan. Kunnat toimivat yhteisten mallien mukaisesti, ja kansallinen ilmastoallianssi tukee työtä tarjoamalla työkaluja ja ohjeistusta. Paikallisen ja kansallisen tason yhteistyö varmistaa tasaisemman suojan koko maassa. Tanskan esimerkki osoittaa, kuinka tärkeää yhteistyö on – kun kunnat saavat tukea kansalliselta tasolta, toimenpiteet ovat tehokkaampia ja kattavampia. 

Tanska, erityisesti matalat rannikkoalueet ja Kööpenhamina, on erityisen altis tietyille äärisäille. Rankkasateet, kaupunkitulvat ja merenpinnan nousu muodostavat merkittäviä riskejä. 

Kööpenhaminan ennätyksellisten rankkasateiden (2011) jälkeen Tanska uudisti laajasti lainsäädäntöään ja otti käyttöön muun muassa avoimen ilmastodatan tukemaan päätöksentekoa. Tämän ansiosta Tanskasta on tullut Pohjoismaiden edelläkävijä kuntien ilmastosopeutumisessa. 

Taloudellisia resursseja sopeutumiseen varanneiden kuntien määrä

Erillistä henkilöstöä sopeutumistyöhön varanneiden kuntien määrä

Miksi If panostaa ilmastotutkimukseen

Ifille ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei tarkoita vain rakennusten ja infrastruktuurin suojaamista – kyse on ihmisten turvallisuudesta, taloudesta ja tulevaisuuden turvasta. 

Vahinkojen ennaltaehkäisy on huomattavasti tehokkaampaa kuin niiden korjaaminen jälkikäteen, ja vakuutuksilla on keskeinen rooli riskien hallinnassa. 

Tutkimalla kuntien toimintaa If haluaa edistää keskustelua riskienhallinnasta, vastuista ja ennaltaehkäisystä – ja siten vahvistaa koko yhteiskunnan kestävyyttä.

Yhteinen mutta kiireellinen vastuu

Tutkimukset osoittavat, että Pohjoismaat ovat tietoisia ilmastoriskeistä ja toimivat niiden parissa, mutta edistyvät epätasaisesti ja usein liian hitaasti. 

Johtopäätös on selvä: tarvitaan pitkäjänteistä suunnittelua, vahvaa johtajuutta ja tiivistä yhteistyötä paikallisten ja kansallisten toimijoiden välillä. Ilman tätä tulevat äärisäät aiheuttavat enemmän vahinkoa kuin olisi tarpeen. 

Kunnille ja niiden asukkaille varautuminen ei ole vain tärkeää – se on kiireellistä.

Lähteet

Tämä artikkeli perustuu neljään eri tutkimukseen Pohjoismaissa. Suomessa ja Norjassa analyysit tehtiin Ifin toimeksiannosta: Suomessa työn toteutti Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Norjassa tutkimuslaitos Cicero. Analyysit perustuivat IVL:n (Ruotsin ympäristötutkimuslaitos) kehittämään metodologiaan. IVL toteutti myös Ruotsin tutkimuksen yhdessä Svensk Försäkringin kanssa. Tanskan tutkimuksesta vastasi ajatushautomo CONCITO osana ilmastoallianssin kuntien ilmastotyön yhteistä seurantajärjestelmää. 

  • Ifin raportti Suomen kuntien varautumisesta äärisäähän 2025 (Syken toteuttama kysely)
  • IVL Svenska Miljöinstitutet: Klimatanpassning 2025
  • Ifin raportti Norjan kuntien varautumisesta äärisäähän 2025 (CICERO)
  • CONCITO: Status of Climate Action in Danish Municipalities 
Jaa
Aiheet