Tutkimus: Joka neljäs suomalainen on harkinnut työpaikan vaihtoa stressin vuoksi

26 elokuuta 2026, 07.20 EEST

Työstressi tai mielenterveyteen liittyvät syyt ovat ajaneet joka neljännen suomalaisen pohtimaan työpaikan tai alan vaihtoa, kertoo Ifin tutkimus. Useimmin vaihtoa ovat kuluneen vuoden aikana harkinneet 30–44-vuotiaat. Kesälomien jälkeen kannattaa keskustella työpaikalla avoimesti odotuksista ja työhyvinvoinnista.

Elämänmuutoksia tehdään usein kesälomien jälkeen, ja myös töiden hakeminen tyypillisesti vilkastuu alkusyksystä. Joka neljäs suomalainen (24 prosenttia) on kuluneen vuoden aikana harkinnut työpaikan tai alan vaihtoa työstressin tai mielenterveyteen liittyvien syiden vuoksi, selviää Ifin teettämästä pohjoismaisesta tutkimuksesta, johon vastasi 1 078 suomalaista.

– Tämä on selkeä viesti työnantajille siitä, kuinka kuormitukseen ja muihin hyvinvoinnin haasteisiin pitää työpaikoilla pystyä puuttumaan nykyistä paremmin. Kun halutaan pitää kiinni osaavista työntekijöistä, yhä merkittävämpää on, kuinka työpaikalla tuetaan jaksamista, palautumista ja mielenterveyttä, toteaa Ifin terveysstrategi Kristina Ström Olsson.

Ilmiö on samankaltainen myös muissa Pohjoismaissa, paljastaa Ifin tutkimus. Ruotsalaiset ovat harkinneet työpaikan vaihtoa työstressin vuoksi jopa hivenen suomalaisia useammin (27 prosenttia).

Eniten vaihtohalukkuutta kaupallisilla aloilla ja finanssialalla

Eri toimialojen välillä on Ifin tutkimuksen mukaan huomattavia eroja siinä, kuinka moni on harkinnut työpaikan tai koko alan vaihtoa työstressin vuoksi. Useimmiten vaihtamista ovat harkinneet talous-, markkinointi- ja kiinteistöalalla (60 prosenttia), finanssialalla (51 prosenttia) sekä hotelli- ja ravintola-alalla (48 prosenttia) työskentelevät. Selvästi vähiten vaihtoa puolestaan harkitaan maa- ja metsätalousalalla (12 prosenttia) sekä työterveyshuollossa ja työympäristöön liittyvissä tehtävissä (18 prosenttia).

Sen sijaan vaihtohalukkuudessa ei ole eroa yksityisellä ja julkisella sektorilla työskentelevien välillä.

Lähes joka toinen ruuhkavuosia elävä nainen miettii muutosta

Ikäryhmistä eniten työpaikan tai alan vaihtoa työstressin vuoksi harkitsevat 30–44-vuotiaat (41 prosenttia) ja heistä erityisesti naiset. Tämän ikäisistä naisista lähes joka toinen on harkinnut muutosta viimeisen vuoden aikana. Toiseksi eniten työpaikan vaihtoa stressin vuoksi harkitsevat 18–29-vuotiaat (32 prosenttia). Vaihtohalukkuus laskee yli 45-vuotiailla.

– Työuran keskivaiheilla olevilla työ- ja yksityiselämän vaatimukset ovat usein yhtä aikaa korkeimmillaan, kun rakennetaan uraa ja eletään ruuhkavuosia kotona. Tällöin korostuu se, kuinka työtä organisoidaan ja johdetaan. Stressiä vähentävät ennakoitavuus, selkeät ja kohtuulliset odotukset sekä joustavuus työn ja muun elämän yhteensovittamisessa, painottaa Ström Olsson.

Moni kokee edelleen vaikeaksi ottaa etenkään mielenterveyteen liittyviä huolia puheeksi työpaikalla.

–  Kun on saanut lomalla etäisyyttä työhön, moni kuitenkin pohtii juuri tällä hetkellä omaa jaksamistaan ja sitä, mitä työltään haluaa. Syksyn aluksi työnantajan kannattaa keskustella työntekijöiden kanssa niin odotuksista kuin työhyvinvoinnistakin, vinkkaa Ström Olsson.

Muistilista esihenkilölle: näin ennaltaehkäiset stressiä työpaikalla

1. Järjestä säännöllisesti kahdenkeskisiä keskusteluja jokaisen työntekijän kanssa: keskustele myös työmäärästä ja hyvinvoinnista.
2. Opettele tunnistamaan varhaiset merkit ja ota ne puheeksi: kiinnitä huomiota muutoksiin käyttäytymisessä, työssä suoriutumisessa tai poissaoloissa.
3. Viesti selkeästi odotuksistasi ja anna säännöllisesti palautetta.
4. Varmista, että työntekijät tietävät, mitä tukipalveluita on saatavilla ja mistä apua voi tarvittaessa hakea.
5. Seuraa ja mittaa työhyvinvointia suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti.

Ifin pohjoismaiseen Nordic Health Report -terveystutkimukseen vastasi 4 126 täysi-ikäistä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Suomalaisia tutkimukseen vastanneista oli 1 078. Tuloksia on painotettu aikuisväestöä edustavaksi iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Tiedonkeruu on toteutettu helmikuussa 2026. Tutkimuksen toteutti Ifin toimeksiannosta Verian.