Työtapaturma- ja ammattitautilaki uudistui 1.1.2016

Katso ohjeet työtapaturmailmoituksen täyttämiseen

Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki (säädöskokoelmanumero 459/2015, lyhenne TyTAL) astui voimaan vuoden 2016 alusta.

Uuteen lakiin on yhdistetty kolme voimassa olevaa lakia: tapaturmavakuutuslaki, ammattitautilaki ja tapaturmavakuutuslain perusteella korvattattavasta kuntoutuksesta annettu laki.

Vakuutuksiin uutta työtapaturma- ja ammattitautilakia sovelletaan 1.1.2016 alkaen. Tapaturmat ja ammattitaudit käsitellään uuden lainsäädännön mukaisesti, mikäli tapaturma sattuu tai ammattitauti ilmenee 1.1.2016 tai sen jälkeen. Ennen vuotta 2016 sattuneiden tapaturmien ja ilmenneiden ammattitautien korvattavuus ja maksettavat korvaukset määräytyvät vanhan lainsäädännön mukaisesti. Uutta lakia sovelletaan kuitenkin myös näiden vahinkotapahtumien korvauskäsittelyprosessiin ja muutoksenhakuun.

Näillä sivuilla on kerrottu työtapaturma- ja ammattitautilainsäädännön uudistuksen aiheuttamista keskeisimmistä muutoksista. Säännösten yksityiskohtaiset perustelut löytyvät hallituksen esityksestä (HE 277/2014 vp).

​Olemme tehneet yhteenvedon tulevista lakimuutoksista

Klikkaa haluamaasi aihetta tämän sivun alalaidassa tai katso ohjeet työtapaturmasta ilmoittamiseen:

Hyödyllisiä linkkejä:


Muutokset vakuuttamisessa

Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki koskee vain ansiotarkoituksessa tehtävää työtä. Työtapaturmavakuutuksessa käytetty vanha työsuhteen määritelmä poistuu ja käyttöön otetaan työsopimuslain tarkoittama työsuhteen käsite.

Vakuuttamisvelvollisuuden raja muuttuu. Uusi raja on 1 200 euroa entisen 12 teetetyn työpäivän sijaan. Raja on kalenterivuosi- ja työnantajakohtainen. Huomioon otetaan kaikki työnantajan maksamat ja maksettavaksi sovitut palkat. Jos etukäteen tiedetään, että sovitut palkat ylittävät 1 200 euroa, vakuutus on otettava ennen työn alkamista. Vakuutusta ei voi ottaa takautuvasti.

Uuden työtapaturma- ja ammattitautilain myötä säännöt pakollisesti työtapaturmavakuutuksella vakuutettavista muuttuvat. Uuden lain mukaan pakollisen työtapaturmavakuutuksen ulkopuolelle jäävät

  • yksityinen elinkeinonharjoittaja
  • avoimen yhtiön yhtiömies
  • kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies
  • johtavassa asemassa oleva osakeyhtiön osakas, joka omistaa yksin osakkeista tai niiden tuottamasta äänimäärästä yli 30 %
  • johtavassa asemassa oleva osakeyhtiön osakas, joka omistaa yhdessä perheenjäsentensä kanssa osakkeista tai niiden tuottamasta äänimäärästä yli 50 %
  • johtavassa asemassa muussa yhteisössä työskentelevä henkilö, jolla on yksin yli 30 %:n määräämisvalta yhteisössä
  • johtavassa asemassa muussa yhteisössä työskentelevä henkilö, jolla on yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 %:n määräämisvalta yhteisössä.

Yrittäjä määritellään vastaavalla tavalla kuin työeläkelainsäädännössä. Yrittäjä, jolla on pakollinen tai vapaaehtoinen yrittäjän eläkelain mukainen vakuutus (YEL-vakuutus) voi vakuuttaa itsensä uuden lain mukaisella vapaaehtoisella vakuutuksella. Samassa taloudessa yrittäjän kanssa asuvat perheenjäsenet vakuutetaan 1.1.2016 alkaen pakollisella työtapaturmavakuutuksella edellyttäen, että työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät.

Uudessa laissa säilyy mahdollisuus vapaaehtoiseen vakuuttamiseen. Laissa säädellään varsin tarkasti työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisten vakuutusten sisältöä eivätkä vakuutusyhtiöt voi siten myöntää laissa määriteltyä suppeampaa tai laajempaa vakuutusturvaa.​​​

Muutokset korvaamisessa

Korvauksiin ei tule merkittäviä uudistuksia, vaan uudet säännökset vastaavat pääosin aiempaa tapaturmavakuutuslakia. Myöskään korvausten tasot eivät oleellisesti muutu. Yrittäjien korvaamiseen tulee muutamia tarkennuksia, joista tarkemmin Muutokset yrittäjälle -kohdassa.

Uudessa laissa on kiinnitetty erityistä huomiota vahinkojen hoidon sujuvuuteen; korvauskäsittelyaikoja on lyhennetty ja vakuutusyhtiön informaatiovelvollisuutta on lisätty.

​Korvauksina maksetaan edelleen

  • sairaanhoitokulut ja vamman tai sairauden vuoksi tarpeelliset tutkimuskulut
  • päivärahaa tai tapaturmaeläkettä
  • haittarahaa
  • kuntoutuskorvauksia
  • kodinhoidon lisäkustannuksia
  • vaatelisää ja hoitotukea
  • kuolemantapauksessa hautausapua ja perhe-eläkettä.

Uutena korvauslajina maksetaan kuntoutusrahaa aiemmin kuntoutusajalta maksettujen päivärahan tai tapaturmaeläkkeen sijaan. Lisäksi erillisestä hakemuksesta voidaan maksaa korvausta sairausajan palkasta tai palkan menetyksestä sellaiselta ajalta, jolloin vakuutettu on ollut tutkittavana vamman tai sairauden vuoksi vaikka tämä vamma tai sairaus ei osoittautuisikaan muutoin korvattavaksi.

Suurin osa korvauksia koskevista lakimuutoksista kohdistuu korvausasioiden vireille saattamista ja käsittelyä koskeviin yksityiskohtiin. Vahinkotapahtumasta ilmoittamiseen, sen selvittämiseen ja vahinkoasiasta annettavan päätöksen antamiseen on säädetty lyhyempiä ja täsmällisempiä määräaikoja.

Eräitä kulukorvauksia mm. lääkkeistä, hoitotarvikkeista ja matkakuluista on jatkossa haettava erikseen vuoden pituisen ajan kuluessa siitä, kun kustannus on syntynyt. Syynä muutokseen on, että työtapaturmavakuutukseen liittynyt ns. keskitetty apteekkilaskutus päättyy vuoden 2016 lopussa, eikä työtapaturman tai ammattitaudin vuoksi määrättyjä lääkkeitä saa enää maksutta apteekista. ​​​

Muutokset työnantajalle

Vakuuttaminen

Työnantajan on otettava työtapaturmavakuutus, jos kaikki työnantajan kalenterivuoden aikana teettämästään työstä maksamat tai maksettavaksi sovitut palkat ylittävät 1 200 euroa. Vakuutus on otettava ennen työsuhteen alkamista tai heti, kun on tiedossa, että sovitut palkat ylittävät 1 200 euroa. Vakuutusta ei voi ottaa takautuvasti.

Vakuutuksiin liittyviin ilmoituksiin on asetettu määräajat. Esimerkiksi vakuutuskauden päättyessä vuoden lopussa, lopulliset palkat on ilmoitettava tammikuun loppuun mennessä.

Erinäisten velvoitteiden laiminlyönnistä on määrätty sanktioita.

Tapaturmavakuutuslaitosten liitto TVL (1.1.2016 alkaen nimeltään Tapaturmavakuutuskeskus, TVK) on ottanut käyttöön uuden ammattiluokituksen. Muutoksen johdosta vakuutuskirjalla mainittujen ammattiluokkien oikeellisuus tulee tarkistaa.
Lisätietoja uudesta ammattiluokituksesta 

Korvausten hakeminen

Työnantajan on ilmoitettava sattuneesta työtapaturmasta tai ammattitautiepäilystä 10 arkipäivän kuluessa saatuaan tiedon tapahtuneesta. Ilmoitus tehdään sille vakuutuslaitokselle, jossa vakuutus on ollut voimassa tapaturman sattuessa tai kun ammattitautia koskevista oireista ilmoitettiin työnantajalle.

Työtapaturma- ja ammattitautilaissa on kuvattu yksityiskohtaisesti olosuhteet, joissa sattunut tapaturma korvataan työtapaturmana. Hyvin täytetty tapaturmailmoitus nopeuttaa korvausasian käsittelyä.

Korvauspäätöksen annamme viimeistään 30 vuorokauden kuluessa siitä, kun olemme saaneet kaikki korvauskäsittelyssä tarvittavat asiakirjat. Vanhan lain mukainen enimmäiskäsittelyaika on kolme kuukautta. Työnantaja saa korvauspäätöksen ajalta, jolta se on maksanut sairausajan palkkaa. Salassapitosäännöksistä johtuen päätöksiin ei kirjoiteta erityisiä perusteluja vakuutetun terveydentilaa koskevista seikoista. ​​​

Muutokset yrittäjälle

Vakuuttaminen

Henkilöllä, jolla on yrittäjän eläkelain mukainen eläkevakuutus (YEL-vakuutus), on oikeus saada yrittäjän tapaturmavakuutus.

Yrittäjän tapaturmavakuutuksella vakuutetaan seuraavat pakollisen vakuutuksen ulkopuolelle jäävät henkilöt:

  • yksityinen elinkeinonharjoittaja
  • avoimen yhtiön yhtiömies
  • kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies
  • johtavassa asemassa oleva osakeyhtiön osakas, joka omistaa yksin osakkeista tai niiden tuottamasta äänimäärästä yli 30 %
  • johtavassa asemassa oleva osakeyhtiön osakas, joka omistaa yhdessä perheenjäsentensä kanssa osakkeista tai niiden tuottamasta äänimäärästä yli 50 %
  • johtavassa asemassa muussa yhteisössä työskentelevä henkilö, jolla on yksin yli 30 %:n määräämisvalta yhteisössä
  • johtavassa asemassa muussa yhteisössä työskentelevä henkilö, jolla on yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 %:n määräämisvalta yhteisössä.

Omistusosuuksia laskettaessa huomioidaan myös välillinen omistaminen toisten yhteisöjen ja yhtymien kautta.

Yrittäjän tapaturmavakuutukseen merkittävän palkkasumman tulee vastata YEL-työtuloa.

Korvaaminen

TyTAL:n mukaisen vapaa-ajan vakuutuksen (esimerkiksi Yrittäjän tapaturmavakuutus) perusteella maksettavaan päivärahaan tehdään uuden lain mukaisesti laskennallinen, sairausvakuutuslain mukaista korvausta vastaava vähennys. Laissa vähennyksen tarkoituksena on saattaa yrittäjälle eri tahoilta maksettava kokonaiskorvaus YEL-työtuloa vastaavalle tasolle. Tapaturma- ja perhe-eläkkeestä on jo aiemmin vähennetty samalta ajalta maksettavia muiden lakien mukaisia etuuksia. Päivärahaa ja tapaturmaeläkettä koskevia vähennyssäännöksiä sovelletaan myös kuntoutusrahaan. Ansionmenetyskorvauksia voi tarvittaessa täydentää vapaaehtoisilla vakuutuksilla (TerveysPlus).

Uuden lain mukaan yrittäjän päiväraha maksetaan täyden työkyvyttömyyden mukaan, jos vahinko estää pääasiallisesti yrittäjätyön tekemisen. Päivärahaa voidaan jatkossa maksaa myös puolet täyden työkyvyttömyyden mukaisesta päivärahasta, jos vahinko ei estä yrittäjätyön tekemistä, mutta merkittävästi rajoittaa sitä. Yrittäjän päiväraha määräytyy vahingon sattumishetken tai ammattitaudin ilmenemishetken aikana voimassa olleen YEL-työtulon mukaan.

Yrittäjän tapaturmaeläkkeen osalta on hyvä huomioida uusi säännös, jonka mukaan yrittäjän työkyvyn heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon yrittäjän YEL-työtulo, joka on voimassa vahinkotapahtuman jälkeen. Jos YEL-työtuloa ei ole pienennetty vahinkotapahtuman jälkeen, yrittäjällä ei ole oikeutta toistaiseksi myönnettävään tapaturmaeläkkeeseen.

Korvausten hakeminen

Yrittäjän ansionmenetyskorvauksen ja perhe-eläkkeen perustana käytetään vahingon sattumishetken tai ammattitaudin ilmenemishetken aikana voimassa olevaa YEL-työtuloa. Yrittäjään ei sovelleta lain vähimmäisvuosityöansiota.

Yrittäjän on ilmoitettava omasta vahingostaan 30 päivän kuluessa vahinkotapahtumasta. Hyvin täytetty vahinkoilmoitus nopeuttaa asian käsittelyä.

Korvauspäätöksen annamme viimeistään 30 vuorokauden kuluessa siitä, kun olemme saaneet kaikki korvauskäsittelyssä tarvittavat asiakirjat.​​​​​

Muutokset työntekijälle

Korvausten hakeminen

Uusi laki on kirjoitettu selkeästi, yksinkertaisesti ja läpinäkyvästi. Laista ilmenee aiempaa paremmin, mikä on tapaturma, mitkä ovat työtapaturman korvattavat sattumisolosuhteet, mitä korvataan ja millä perusteella.

Uusi laki ei tuo muutosta työntekijän ilmoitusvelvollisuuteen, vaan myös jatkossa työntekijän on ilmoitettava tapaturmasta tai ammattitaudista viipymättä työnantajalle. Jos työnantaja ei tee tapaturmailmoitusta määräajassa, myös työntekijä itse voi saattaa korvausasiansa vireille vakuutusyhtiössä.

Korvauskäsittely on jatkossa entistä nopeampaa. Aloitamme vahingon selvittelyn viimeistään 7 arkipäivän kuluessa saatuamme ilmoituksen siitä ja ilmoitamme vahingoittuneelle kun vahinko on otettu käsittelyyn. Jatkossa työntekijä saa entistä enemmän tietoa korvausasiansa käsittelyn etenemisestä.

Korvauspäätökset perustellaan entistä yksilöllisemmin. Korvauspäätöksen annamme viimeistään 30 vuorokauden kuluessa siitä, kun olemme saaneet kaikki korvauskäsittelyssä tarvittavat asiakirjat. Vanhan lain mukainen enimmäiskäsittelyaika on kolme kuukautta. ​​​​

Vakuuttamisen valvonta ja muutoksenhaku

Vakuuttamisen valvonta

Uuden lain mukaan Tapaturmavakuutuskeskuksen tehtävänä on tiedottaa työnantajia vakuuttamisvelvollisuudesta ja valvoa, että velvoitteita noudatetaan. Tapaturmavakuutuskeskus tekee valvontayhteistyötä verottajan, Eläketurvakeskuksen ja Työttömyysvakuutusrahaston kanssa.

Tämän lisäksi perustetaan erillinen vakuutusrekisteri työnantajista, jotka ovat ottaneet työtapaturmavakuutuksen. Näitä tietoja hyödynnetään valvontatehtävän lisäksi määriteltäessä korvausvelvollista vakuutusyhtiötä sekä viranomaisvalvonnassa harmaan talouden torjumiseksi.

Jos työnantaja ei ota vakuutusta TVK:n asettamassa määräajassa, voi TVK ottaa vakuutuksen työnantajan nimiin valitsemastaan vakuutusyhtiöstä (ns. pakkovakuuttaminen). Laiminlyönnillä on vakuutusmaksun lisäksi myös muita taloudellisia seuraamuksia.

Vakuutusyhtiöiden tehtävänä on valvoa, että sen omat asiakkaat täyttävät lain mukaiset ilmoittamisvelvoitteensa sekä muut vakuuttamiseen liittyvät velvoitteensa.

Muutoksenhaku

Muutoksenhakua koskevat säännökset säilyvät pääosin ennallaan. Muutoksenhakueliminä toimivat jatkossakin tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta, vakuutusoikeus sekä korkein oikeus, mikäli se myöntää valitusluvan. Uutena asiana säädetään siitä, että kuntien ja kuntayhtymien mahdolliset valitukset täyskustannusmaksuista käsitellään jatkossa tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa.

Uusi ammattiluokitus TK2010

TVL:n hallituksen päätöksellä työtapaturmavakuutuksessa otetaan käyttöön Tilastokeskuksen ammattiluokitus 2010 (TK2010). If ottaa uuden ammattiluokituksen käyttöön uuden lain astuessa voimaan 1.1.2016.

​TVL on määrittänyt minimitason, kuinka tarkalla tasolla ammattiluokkia koskevat tiedot tulee pyytää vakuutuksenottajilta. Kukin vakuutusyhtiö voi itse päättää, miten paljon vähimmäisvaatimusta tarkemmalla tasolla luokitusta käytetään yhtiössä.

Luokituksen vaihtamisessa huomioitavaa on, että käytöstä poistuva TVL:n ammattiluokitus (TVL2009) ja uusi TK2010 ovat niin erilaiset rakenteeltaan, että useimmiten suora käännös yksittäisten ammattiluokkakoodien välillä ei ole mahdollinen. Näin ollen on tärkeää, että vakuutuskirjalla mainitut ammattiluokat tarkastetaan ja tarvittaessa korjataan vastaamaan yrityksessä tehtävää työtä.

Tilastokeskuksen ammattiluokitus 2010 löytyy kokonaisuudessaan Tilastokeskuksen sivuilta.

Mikäli oikean ammattiluokan valinta on vaikeaa, apuna voi käyttää Tilastokeskuksen LuokitusEksperttiä​. Luokitukseksi valitaan Ammattiluokitus 2010 ja annetaan hakukenttään ammattia kuvaava yleisnimi (esimerkiksi myyjä). LuokitusEkspertti antaa ehdotuksen ammattiin sopivista nimikkeistä ja TK2010-luokituksen mukaisen ammattiluokan kullekin nimikkeelle.​​

Usein kysyttyä uudistuvasta työtapaturma- ja ammattitautilaista

Muuttuuko etätyön vakuuttaminen? Entä siihen liittyvät korvaukset?

Kuten aiemminkin, etätyön kohdalla joudutaan arvioimaan työtehtävien ja yksityiselämän piiriin kuuluvien toimintojen välistä rajaa. Korvaaminen edellyttää, että toiminnalla on näissä tapauksissa pääasiallinen ja olennainen syy-yhteys työhön. Lakiin on otettu nykyistä korvauskäytäntöä vastaava rajoituspykälä etätyöhön liittyen. Rajoituspykälän mukaan lakiin sisältyviä säännöksiä työntekopaikan alueella, asunnon ja työpaikan välisellä matkalla sekä ruokailu- ja virkistystauolla sattuneen tapaturman korvaamisesta ei sovelleta kun työntekijä tekee työtä asunnossaan. Näissä olosuhteissa sattuneita tapaturmia ei siten korvata, kun tehdään etätyötä. Sama rajoitus koskee muualla kuin työnantajan järjestämissä tiloissa tehtävää työtä, jonka suorittamispaikkaa työnantaja ei ole määritellyt.

Muuttuuko työn ja kodin välisen matkan vakuuttaminen?

Kodin ja työpaikan välisellä matkalla sattunut tapaturma korvataan myös uuden lain mukaan. Työmatkaan katsotaan kuuluvaksi myös vähäinen poikkeaminen työmatkareitiltä lasten päivähoidon, ruokakaupassa käynnin tai muun näihin rinnastettavan syyn vuoksi.​

Mikä on kuntoutusraha?

Laissa otetaan käyttöön uutena ansionmenetyskorvauksena päivärahan ja tapaturmaeläkkeen rinnalle kuntoutusraha. Kuntoutusrahan määrä ei kuitenkaan muutu nykyisestä korvauksesta. Kuntoutusrahaa maksetaan ansionmenetyskorvauksena ammatillisen kuntoutuksen ajalta nykyisen päivärahan tai tapaturmaeläkkeen sijaan.​

Eikö haittalisää enää jatkossa makseta?

Voimassa olevan lain mukainen haittalisä muuttuu uudessa laissa etuuden tarkoitusta paremmin kuvaavaksi hoitotueksi. Hoitotuen määrä ja perusteet eivät muutu ja siten hoitotukea maksetaan, jos vahingoittunut on vammansa tai sairautensa vuoksi hoidon, avun, valvonnan tai ohjauksen tarpeessa.

Miten haittarahakorvaus muuttuu?

Aiemmin miehet saivat hieman vähemmän haittarahakorvausta kuin naiset. Jatkossa sukupuoli ei enää vaikuta kertakaikkisena maksettavan haittarahakorvauksen tasoon. Uuden lain mukaan kertakaikkisena korvauksena maksetaan haittaluokat 1 – 5 (vanhan lain mukaan 1 – 10) ja jatkuvina korvauksina haittaluokat 6 – 20. ​

Miten vapaaehtoinen tapaturmavakuuttaminen muuttuu? Poistuvatko jotkut turvat?

Vapaaehtoisia vakuutuksia koskeva sääntely on uudenlaista ja nykyistä yksityiskohtaisempaa. Uuteen lakiin on sisällytetty sääntelyä asioista, jotka nykyisin perustuvat vakuutusehtoihin. Yhtiökohtaiset erot vapaaehtoisissa vakuutuksissa tulevat olemaan pienet, koska vakuutusyhtiöt eivät voi uuden lain mukaan vakuutusehdoilla laajentaa vapaaehtoisen vakuutuksen turvaa. Toisaalta myös vakuutusyhtiöiden mahdollisuudet rajoittaa lain mukaista turvaa ovat rajalliset. Vakuutusyhtiö voi vakuutusehdoissa rajata vapaaehtoisen vapaa-ajan vakuutuksen koskemaan vain harrasteliikunnassa sattuvia tapaturmia, rajata harrasteurheilulajeja vakuutuksen ulkopuolelle tai tehdä rajauksia vakuutettavaan henkilöjoukkoon. Muut rajoitukset eivät ole mahdollisia.

Vanhan lainsäädännön aikana työnantaja on voinut ottaa vapaaehtoisen työajan vakuutuksen harjoittelijoille, jotka eivät ole työsuhteessa (esim. diplomityön tekijät). Uuden lain myötä tätä mahdollisuutta ei enää ole, sillä lain mukaan vapaaehtoinen työajan vakuutus voidaan myöntää vain YEL-vakuutetuille yrittäjille sekä eräissä ulkomaantyön tilanteissa. Jos diplomityön tekijälle tai muulle harjoittelijalle maksetaan korvausta ja muutkin työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, vakuutetaan tämä henkilö kuten muutkin yrityksen työntekijät.

Työnantajalla on aiemmin ollut joihinkin työehtosopimuksiin perustuva vapaa-ajan vakuuttamisvelvollisuus suppealla vapaa-ajan tapaturmavakuutuksella, joka sisältää kertakaikkisen korvauksen tapaturman aiheuttamasta ruumiinvammasta sekä korvauksen sairaalan hoitopäivämaksusta. Korvaustaso on ollut siten varsin alhainen verrattuna muihin vakuutusratkaisuihin. Nykyisissä työehtosopimuksissa tällaista velvoitetta ei enää ole eikä suppeita vapaa-ajan tapaturmavakuutuksia enää myönnetä.​​​

Työtapaturma- ja ammattitautilaki (TyTal): videotallenteet infotilaisuuksista

Voit katsoa videot asiakasinfoistamme YouTube-kanavaltamme.

Yleistä - mikä muuttuu, mikä ei   
Työnantajan velvollisuudet   
Korvauspiiri