Silmät
Silmä vastaanottaa valoa ja lähettää sen sähköimpulsseina edelleen aivoihin, jotka muuntavat impulssit ihmisen näkemään muotoon.
Silmä koostuu kolmesta pääosasta eli kalvosta. Ulommaisena on kovakalvo, joka on hieman keitetyn kananmunan tuntuinen. Se suojaa sarveiskalvoa, joka puolestaan suojaa pupillia ja ulkonee jonkin verran muuten varsin pallonmuotoisesta silmämunasta.
Sarveiskalvon sisäpuolella on kuvaavasti nimetty suonikalvo, joka tuo silmälle happea ja ravintoaineita. Suonikalvo on ruskeahko, sillä verisuonien lisäksi sen kautta kulkee monia värillisiä soluja.
Sisimpänä sijaistee verkkokalvo miljoonine aistinsoluineen, jotka muuttavat valoa sähköisiksi signaaleiksi.
Mustuainen ja sarveiskalvo
Silmän keskellä olevaa mustaa reikää kutsutaan mustuaiseksi eli pupilliksi. Sen kautta valo kulkee sisään silmään. Sarveiskalvo sijaitsee siis pupillin edessä ja on luonnollisista syistä juuri tällä kohdalla läpinäkyvä. Tämä sarveiskalvon osa on itse asiassa kehon ainoa kudos, jossa ei kulje verisuonia. Koska tämäkin kudos tarvitsee ravintoa, keho on ratkaissut asian tuottamalla kyynelnestettä.
Tarkentaminen
Silmän sisässä valo läpäisee itse mykiön eli linssin ja tarkentaa sen silmän takaosassa sijaitsevalle verkkokalvolle. Silmän lihakset säätävät linssin paksuutta jatkuvasti: paksummaksi, kun kohdetta katsotaan läheltä, ja ohuemmaksi, kun tarvitsee nähdä kauemmaksi.
Värejä ja harmaata
Silmän pohjukassa sijaitsevalla verkkokalvolla on miljoonia valoherkkiä aistinsoluja. Noin viittä prosenttia niistä kutsutaan tappisoluiksi. Ne rekisteröivät värejä, mutta toimivat huonosti heikossa valossa.
Muita soluja kutsutaan sauvasoluiksi. Ne ovat huomattavasti valoherkempiä, mutta eivät niin hyviä värinerotuskyvyltään, minkä vuoksi ihminen näkee asiat öisin mustavalkoisempina.
1 000 kuvaa sekunnissa
Kun tappi- ja sauvasolut rekisteröivät valoa, se välitetään edelleen näköhermoon, joka johtaa silmän takaa ylös aivoihin. Koko prosessi valon osumisesta silmään aina siihen asti, että aivot rekisteröivät ja tulkitsevat kuvan, käy lähes silmänräpäyksessä.
Arvioidaan, että ihmissilmä pystyy käsittelemään lähes 1 000 kuvaa sekunnissa. Tätä voi verrata elokuviin, jotka koostuvat yleensä 24 kuvasta sekunnissa.
Tämä teksti perustuu sisältöön, jonka lähteenä on Store medisinske leksikon sekä Fontini-kustantamon kirja Anatomikum.
Mikä henkilövakuutus sopii sinulle?
Mietitkö, millaisia vakuutuksia tarvitset itsellesi ja perheellesi? Anna meidän auttaa. Tee nopea testi parissa minuutissa ja saat ehdotuksia.
-
Artikkelit
Korvat
Korvat auttavat vangitsemaan ääntä ja niillä on siksi tärkeä sekä ympäristön ymmärtämisen että muiden kanssa viestimisen kannalta. Mutta tiesitkö, että korvilla on toinenkin oleellinen tehtävä?
-
Artikkelit
Niska ja kaula
Selkärangan ylin osa koostuu selkänikamista, jotka liittävät kallon muuhun luurankoon. Tämän alueen takaosaa kutsutaan niskaksi ja etuosaa kaulaksi.
-
Artikkelit
Lantio
Lantion aluetta voidaan hyvinkin kutsua kehon liikenteen solmukohdaksi. Täällä tapahtuu paljon kaikenlaista sekä päivittäin että vain jokusen kerran elämässä.