Korvat

Korvat auttavat vangitsemaan ääntä ja niillä on siksi tärkeä sekä ympäristön ymmärtämisen että muiden kanssa viestimisen kannalta. Mutta tiesitkö, että korvilla on toinenkin oleellinen tehtävä? 

Korvan mystinen muoto on vain alkua ihmeelliselle matkalle pään sisään. Korva koostuu lähes kirjaimellisesti joukosta pieniä ja keskenään hyvin erilaisia elimiä, joiden välillä tapahtuu jatkuvaa viestinvaihtoa niiden siirtäessä tehtävää jonossa seuraavalle. Kyseessä on eräänlainen kuiskausleikki niiden kolmen osan läpi, joista korva muodostuu. 

Näkyvä osa ja luut

Ulkokorva koostuu korvanlehdestä eli korvan näkyvästä osasta. Lisäksi siihen sisältyy korvakäytävän ulompi osa, joka johtaa pään sisään ja päättyy tärykalvoon. 

Tärykalvon sisäpuolella sijaitsee vasara, pikkuruinen luu, joka kerää korvalehden ja korvakäytävän värähtelyt. Sieltä ne siirtyvät edelleen toiseen luuhun, alasimeen, joka puolestaan välittää sen edelleen kolmikon viimeiseen luuhun, jalustimeen, joka on ihmisen pienin luu. Jalustimen alaosa nojaa sisäkorvaan johtavaan pieneen, soikeaan aukkoon eli eteisikkunaan. 

Sisäkorvaa kutsutaan usein korvasokkeloksi, sillä se muodostuu monimutkaisesta nesteen täyttämien käytävien, sopukoiden ja aistinsolujen verkostosta. Sitä paitsi se vaikuttaa yhdeltä ainoalta elimeltä, jossa on kuitenkin kolme osaa ja merkittäviä tehtäviä kahdelle ihmisen aisteista.
 


 

Kuulo ja tasapaino

Korvasokkelon toisessa päässä on simpukka, kuulon aistinelin. Matkallaan elimistön läpi ääniaallot ovat muuttuneet värähtelyksi, ja simpukka muuntaa ne sähköimpulsseiksi, joita aivot pystyvät tulkitsemaan. Kuten silmänkin tapauksessa koko tämä prosessi vie vain sekunnin murto-osan.

Sisäkorvassa sokkelon toisella puolella sijaitsee eteinen, joka jakautuu pyöreään ja soikeaan rakkulaan. Yhdessä eteisestä nousevat kaarikäytäviksi kutsutun kolmen kaaren kanssa ne muodostavat kehon tasapainoelimen.

Sekä kaarikäytävien sisällä että eteisessä on geelimäistä nestettä, joka liikkuu pään asennon mukaan. Tieto nesteen liikkeestä välittyy aivoihin, jotka kertovat, makaatko, seisotko, käveletkö vai oletko menettämässä tasapainosi. 

Kinkkiset kiteet

Sekä eteisessä että kaarikäytävissä on hienoja aistinkarvasoluja. Eteisessä karvojen päällä on geelimäistä ainetta, joka sisältää pienenpieniä kiteitä. Kiteiden irtoaminen niitä kiinni pitävästä aineesta ja liikkuminen nesteen mukana kaarikäytäviin voi aiheuttaa asentohuimausta.

Kiteet ohjaavat tasapainosignaaleja, joita lähtee kaarikäytävistä aivoihin, ja niiden irtoaminen voi aiheuttaa huimaus- ja pahoinvointikohtauksia. 

Tämä teksti perustuu sisältöön, jonka lähteenä on Store medisinske leksikon sekä Fontini-kustantamon kirja Anatomikum.

Mikä henkilövakuutus sopii sinulle?

Mietitkö, millaisia vakuutuksia tarvitset itsellesi ja perheellesi? Anna meidän auttaa. Tee nopea testi parissa minuutissa ja saat ehdotuksia.
 

Siirry testiin

Kirjoittanut

Fontini Publishing house
  1. Artikkelit

    Nenä

    Nenä on ihmisen ylähengitysteiden uloimpana sijaitseva elin. Sillä on kaksi tehtävää: toimittaa aivoille hajunäytteitä ja suodattaa sisäänhengitysilmaa. Kuulostaa simppeliltä, mutta ei ole sitä. 

    Fontini Publishing house 2021 / 09 / 29
  2. Artikkelit

    Iho

    Iho on elimistön suurin elin. Aikuisen ihon pinta-ala on noin 1,6 neliömetriä ja paino suunnilleen kolme kiloa. Iho on kuitenkin paljon muutakin kuin kehoa peittävä suojakuori. 

    Fontini Publishing house 2021 / 09 / 29
  3. Artikkelit

    Polvi

    Polvinivel on kehon suurin nivel, ja silti sen tärkeimmät osat eivät sovi kovin hyvin yhteen. Kuinka keho siitä selviää? 

    Fontini Publishing house 2021 / 09 / 29