Äärisää – yli 70 % suomalaisista luottaa kuntien varautumiseen, mutta vain joka kymmenes kunta tuntee omat ilmastoriskinsä kunnolla

12 toukokuuta 2026, 09.22 EEST

Suomalaiset luottavat laajasti oman kuntansa sään ääri-ilmiöihin varautumiseen. Vakuutusyhtiö Ifin selvityksen mukaan todellisuus on kuitenkin toinen, sillä vaikka enemmistö kunnista tunnistaa ilmastonmuutoksen vaikutukset, vain pieni osa on tehnyt kattavan arvion tulevista riskeistä.

Luottamus on vahvaa, mutta ei kaikkialla

If tutki viime vuonna sekä kuntien varautumista sään ääri-ilmiöihin että kuntalaisten luottamusta kuntien toimintaan niihin varautumisessa. Lähes kolme neljästä suomalaisesta (72 %) luottaa siihen, että oma asuinkunta on ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin asukkaiden suojelemiseksi luonnonilmiöiden aiheuttamilta vahingoilta.

Luottamus vaihtelee kuitenkin selvästi asuinpaikan ja asumismuodon mukaan. Eniten huolta kokevat maaseudulla asuvat, kun taas luottavaisimpia ovat yli 50 000 asukkaan kunnissa asuvat. Omakotitaloasujista peräti joka viides kokee kuntansa varautumisen riittämättömäksi, kun kerrostaloasujista näin ajattelee harvempi kuin joka kymmenes.

Kokonaisarvio puuttuu valtaosalta kunnista

Ifin viime vuonna Suomen ympäristökeskuksen kanssa teettämään kuntakyselyyn vastanneista kunnista 87 prosenttia kertoo havainneensa ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden vaikutuksia omalla alueellaan.

Tutkimus paljastaa myös merkittävän puutteen, sillä vain 10 prosenttia suomalaiskunnista on tehnyt kattavan arvion ilmastonmuutoksen vaikutuksista omassa kunnassaan. Vertailun vuoksi Ruotsissa vastaava arvio on tehty 80 prosentissa kunnista ja Norjassa 75 prosentissa.

Kyselyyn vastanneista kunnista lähes kaksi kolmasosaa (64 %) on jo toteuttanut joitakin sopeutumistoimia, ja 79 prosenttia suunnittelee lisätoimia tulevaisuudessa.

– On hyvä, että kunnissa toimitaan, mutta ilman kokonaisarviota on vaikea sanoa, ovatko toimenpiteet oikeita ja riittäviä tulevaisuuden kannalta, sanoo Ifin korvausjohtaja Tia Mäki.

Viestintä luo turvallisuuden tunnetta

Vain hieman yli kolmannes kunnista (38 %) on tuottanut viestintämateriaalia ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja sään ääri-ilmiöihin varautumisesta. Viestinnän rooli on kuitenkin keskeinen kuntalaisten luottamuksen kannalta.

– Kuntalaisille ja yrityksille suunnattu viestintä varautumisesta lisää luottamusta ja kannustaa myös omiin varautumistoimiin. Raporttimme yhtenä tavoitteena on jakaa hyviä käytäntöjä, joita muut kunnat voivat hyödyntää, Mäki kertoo.

Myös kuntalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa.

– Oman kunnan verkkosivuilta kannattaa tarkistaa, onko varautumisesta tehty poliittisia päätöksiä ja millaista tietoa on tarjolla. Huolia voi tuoda suoraan päättäjien tietoon – usein päätös varautumisesta käynnistää konkreettiset toimet kunnassa, Mäki sanoo.

Tutustu Ifin raporttiin, kuinka kunnat ovat valmistautuneet sään ääri-ilmiöihin. 

Vakuutusyhtiö If tilasi kunnille suunnatun kyselytutkimuksen Suomen ympäristökeskukselta (Syke) ja se toteutettiin keväällä 2025. Kyselyyn vastasi 118 kuntaa, jotka edustavat yhteensä noin 4,1 miljoonaa asukasta, mikä kattaa arviolta 73 prosenttia Suomen väestöstä.

Kyselytutkimukseen suomalaisten näkemyksistä ilmastonmuutokseen varautumisesta vastasi 1 019 täysi-ikäistä suomalaista helmikuussa 2025. Kohderyhmä on edustava otos yli 18-vuotiaista suomalaisista. Kokonaistuloksissa virhemarginaali on keskimäärin noin 3 prosenttiyksikköä (95 prosentin luottamustasolla). Kyselytutkimuksen toteutti Ifin toimeksiannosta YouGov.