Tarkkana kaurisvaara-alueilla: toukokuussa sattui viime vuonna jopa marraskuuta enemmän eläinkolareja

04.26.2024, 04.10

Toukokuussa sattui viime vuonna ensimmäistä kertaa yksittäisistä kuukausista eniten eläinkolareja, käy ilmi Ifin tilastoista. Keväinen eläinkolari on yhä useammin törmäys metsäkauriiseen. Riski on pian korkeimmillaan erityisesti Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, kun eläimet lähtevät talven jälkeen liikkeelle.

Keväiset eläinkolarit ovat lisääntyneet jo usean vuoden ajan, paljastavat Ifin tilastot. Siinä missä loka–marraskuussa liikenteessä vaaraa aiheuttavat etenkin valkohäntäpeurat, toukokuussa törmäyksiä sattuu erityisesti metsäkauriiden kanssa. Suurin riski on Ifin tilastojen mukaan viikoilla 18–22.

– Metsäkauriiden määrä on kasvanut jo vuosia. Kehitys näkyy selvästi yhä enemmän kevääseen painottuvissa eläinkolareissa, kertoo vakuutuspäällikkö Johanna Johansson Ifistä.

– Keväisen kolaripiikin taustalla on etenkin eläinten liikkumisen lisääntyminen talven jälkeen. Tyypillisesti toukokuussa kaurispukit lähtevät valtaamaan reviirejään ja nuoret yksilöt etsivät uusia asuinalueita, Johansson taustoittaa.

Uusimaa ja Varsinais-Suomi keväisten eläinkolaritilastojen kärjessä

Metsäkauriita esiintyy etenkin eteläisemmässä Suomessa. Ifin tilastojen mukaan eläinkolareja sattui vuoden 2023 toukokuussa eniten Lohjalla, Vihdissä, Salossa, Turussa ja Lahdessa.

Metsäkauriit liikkuvat muiden hirvieläinten tavoin tyypillisesti hämärän aikaan, eli aamu- ja iltahämärällä kannattaa ratin takana olla erityisen valppaana.

– Suuririskisille alueille sijoitetut varoitusmerkit kannattaa ottaa vakavasti eli hiljentää ajonopeutta ja lisätä tarkkaavaisuutta. Riski törmätä eläimeen on suuri etenkin riista-aitojen päissä tai aukkokohdissa. Myös pellot ja teiden läheisyydessä olevat ruokintapaikat houkuttelevat eläimiä, Johansson muistuttaa.

Tyypillisen kauriskolarin kustannus on 2 000–5000 euroa

Metsäkauris on hirvieläimistä pienin, joten sen kanssa törmätessä sattuu onneksi vain hyvin harvoin henkilövahinkoja. Autokin selviää tyypillisesti hirvikolaria pienemmillä peltivaurioilla.

Nykyautojen tekniikka, eli erilaiset tutkat, anturit, kamerat ja kaistavahdit, nostavat kuitenkin korjauskustannuksia pieniltäkin vaikuttavissa vahingoissa. Käyttövoimien välillä ei sen sijaan ole merkittäviä eroja.

– Vaurioiden laajuus riippuu siitä, törmääkö kauris vain auton etuosaan vai pyöriikö eläin törmäyksen voimasta auton kylkeä pitkin, jolloin korjattavaa tulee yleensä enemmän. Tyypillisesti korjauskustannukset kaurisvahingossa vaihtelevat 2000–5000 euron välillä riippuen siitä, mihin kohtaan autoa kauris on osunut ja kuinka paljon tekniikkaa on rikkoutunut, kuvaa Johansson.

Syystalvella eläintörmäysten vahingot ovat kevättä suurempia, kun liikkeellä on enemmän valkohäntäpeuroja.

Kokonaisuutena Ifin korvaamat eläinkolarit olivat edelleen hieman laskussa vuonna 2023. Samaa osoittavat Tilastokeskuksen tilastot, joiden mukaan viime vuonna tieliikenteessä sattui yhteensä 12 826 riistaonnettomuutta. Se on 932 onnettomuutta vähemmän kuin vuonna 2022.